05.01.2012 Tapio-myrsky runteli valtavalla voimalla
Ossi Alho, Tero ja Heikki Vähä-Jaakkola sekä Seppo Ojanen raivasivat Tapani-myrskyn tuhoja hautausmaalla heti myrskyn jälkeisenä päivänä. Apuna raivauksessa oli Vesirakennus Ojanen Oy:n nosturiauto.
Varhain tapaninpäivänä alkanut myrsky aiheutti mittavia tuhoja eteläisessä Suomessa. Punkalaitumella myrsky runteli metsiä, katkoi sähköt useiksi päiviksi ja repi kattoja aiheuttaen satojen tuhansien eurojen vahingot.
Punkalaitumen tiestö ja sähkölinjat olivat tapaninpäivän valjettua lohduttomassa kunnossa. Teille ja sähkölinjoille oli kaatunut suuri määrä puita koko pitäjän alueella. Sähkökatkokset alkoivat Tapaninpäivän varhaisena aamuna ja ne jatkuivat paikkakunnalla useita päiviä. Vielä kuluvan viikon tiistaina oli yksittäisiä kotitalouksia ilman sähköä.
Keskipitäjällä myrsky kaatoi mm. katuvalopylväitä sekä hajotti kunnan teollisuushallin kattorakenteita. Puita kaatui eri puolilla pitäjää rakennusten päälle. Myös kattopeltejä irtosi tuulen voimasta. Myrsky aiheutti myös matkapuhelinverkon täydellisen alasajon.
VPK:lla riitti työtä
Punkalaitumen VPK:lle tapaninpäivä ja sitä seurannut tiistai olivat kiireisiä. – Aamukahvit ehdittiin juoda ja sitten alkoi hälytyksiä tulla, kertoo VPK:n päällikkö Kari Nieminen.
Pääosa hälytyksistä koski teille ja rakennusten päälle kaatuneita puita. – Aina, kun saatiin osoite, jonne piti lähteä, jouduttiin ensin raivaamaan tie auki.
VPK suoritti tapaninpäivän aikana liki parisenkymmentä hälytystehtävää ja työt jatkuivat myös 27.12. – Vaikka työtä oli paljon, onneksi ei päässyt sattumaan mitään vakavampaa lukuun ottamatta tapaninpäiväillan rakennuspaloa.
– Myrskyn tuhot paljastivat ainakin käyttämämme viranomaisverkko VIRVE:n ongelmat. Se ei toiminut kunnolla kännykkälinkkien mennessä pimeäksi, Nieminen kertoo.
Toinen paikallinen ongelma liittyi ruokahuoltoon. – Tapaninpäivänä oltiin syömättä, kun ruokahuolto on Sastamalassa. ”Essolta” haimme limpsaa ja kolmioleipiä, Nieminen naurahtaa.
Aggregaatti piti sikatilan sähkössä
Tapaninpäivänä alkanut laaja sähkökatkos aiheutti päänvaivaa myös kotieläintiloilla. Katkon pitkittyessä aggregaatit olivat kysyttyjä varavoimanlähteitä ja niitä kierrätettiin tilalta toiselle tarpeen mukaan.
Anne ja Simo Takun jalostussikala ja samalla koko asuintalo pihapiireineen saivat sähkönsä tapaninpäivän illasta alkaen Veljekset Wallin Oy:n valtavasta, kuorma-auton perään kiinnitetystä aggregaatista.
– Tapaninpäivän aamuna siat saivat vielä ruokansa normaalisti mutta sitten sähköt menivät poikki. Alkuun odottelin sähköjen palaamista mutta iltapäivällä oli lähdettävä etsimään varavoimaa, kertoo Simo Takku. – Velipoika sattuu onneksi olemaan töissä Wallinin Sepolla ja aggregaatti järjestyi sitä kautta.
Sika- ja karjatilat ovat erityisen haavoittuvaisia pitkien sähkökatkosten yllättäessä. – Meillä ruokintalaitteet ja ilmanvaihto toimivat sähköllä. Tällä kertaa kelit olivat sellaiset, ettei ilmanvaihtoa tarvittu ja siat lämmittivät omalla lämmölläänkin sikalaa mutta ilman ruokaa eläimet alkavat vuorokauden jälkeen syödä toistensa häntiä, myös kasvu häiriintyy, Simo toteaa.
– Porsaat vaativat lisäksi tuollaisen +30 asteen lämpötilan ja lämpölamput muuten ne kylmettyvät ja ovat aika huonoja kavereita herätellä henkiin.
Takulla oli kyllä varauduttu EU:n hyvinvointituen ehtojen mukaisesti sähkökatkoksiin ja sähkö oli suunniteltu tuotettavaksi laina-aggregaatilla. – Mutta kun kännykkäyhteydet olivat täysin poikki, ei sen hommaaminen onnistunutkaan, vaan piti keksiä uusi suunnitelma.
– Tietysti tämä myrsky laittoi ajattelemaan varautumista ja sitä, mitä puita pihaansa jättää mutta en minä niin paljoa pelästynyt, että lähtisin heti omaa aggregaattia ostamaan. Jos ilmastonmuutos kehittyy tähän suuntaan, asiaa pitää miettiä uudelleen. Mennen 20 vuoden aikana sähköt ovat olleet meillä poissa enimmillään kaksi tuntia, että kyllä tuo Sallilan verkko aika toimintavarma on ollut. Aina voisi tietysti olla paremminkin mutta mahdottomaan on vaikea varautua, Simo pohtii.
Kunta miettii varautumista
Punkalaitumen kunta joutui Tapani-myrskyn jäljiltä hetkellisesti ”mottiin”. Niin verkko- kuin puhelinyhteydet olivat pääosin mykkinä keskiviikkoon 28.12. asti.
Myrskyn myötä paljastui, ettei vanhushuollon toimipisteissä Pakarin alueella olla varauduttu pitkiin sähkökatkoksiin. Kunnanjohtaja Heidi Rämön mukaan kunnassa mietitäänkin lähiaikoina, miten vastaaviin poikkeustilanteisiin varaudutaan.
– Olemme jo laatineet johtoryhmän kanssa listaa asioista, joita tulisi tehdä. Suurin ongelma on varavoimajärjestelmien puuttuminen vanhushuollon yksiköistä. Pakarille tällaista järjestelmää ei ole rakennettaessa hankittu, eikä sitä ole sähköistyksen yhteydessä ajateltu. Jälkikäteen järjestelmän asentamisesta tulee suuri investointi. Päättäjät saavat ajallaan ottaa asiaan kantaa, Rämö kertoo.
Rämö kiittelee kunnan henkilöstön toimintaa tapaninpäivänä. – Töihin lähdettiin kesken loman ja tehtiin, mitä tehtävissä oli. Myös kotihoito toimi hienosti.
Kunnan vesihuolto toimi Kanteenmaan vedenottamolla varavoiman ansiosta koko sähkökatkoksen ajan ja niille, joilta sähkökatkos oli katkaissut veden, oli järjestetty vedenottopiste. Jätevesihuollossa sen sijaan oli ongelmia sähköjen katketessa jätevedenpuhdistamolta Kostilassa.
– Jätevedenpuhdistamo oli poissa toiminnassa puolitoista vuorokautta. Sinä aikana jätevedet, noin 600 kuutioita, johdettiin puhdistamattomana Punkalaitumenjokeen. Sateisen syksyn ansiosta mukana oli paljon hulevettä ja kun joen virtaamakin on suuri, laimenivat jätevedet nopeasti, kertoo Punkalaitumen tekninen johtaja Seppo Rytky.
Rytkyn mukaan kunnalle ei aiheutunut myrskystä suuria taloudellisia tappioita. – Teollisuushallin katto on suurin yksittäinen kohde. Keskustan katuvalot ovat Pirkanmaan Ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuulla. Kunnan metsille aiheutui tietysti tuhoja.
