05.05.2011 Kampus-ajattelu vanhushuollon ratkaisuksi
Marketta Roinisto esitteli vanhushuollon suunnitelmia kunnanvaltuustolle viime torstaina.
Punkalaitumen vanhushuollon palvelurakenteen uudeksi ratkaisumalliksi esitetään siirtymistä vanhushuollon kampukseen. – Tämä tarkoittaa sitä, että kun kerran on saanut kodin vanhushuollon kampuksen alueelta, voi samassa asunnossa asua koko ajan, toteaa Saspen palvelupäällikkö Marketta Roinisto. Ainoa asiassa jo nyt hiertävä kohta on Saimikodin asukkaiden siirtäminen kampukselle Toukolan tiloihin ja kehitysvammaisten siirtyminen Toukolasta Saimikotiin.
Vanhushuollon palvelurakennetta on kuluvan vuoden ajan selvitetty Martti Mölsän (ps) tekemän epävirallisen valtuustoaloitteen pohjalta. Taustalla on vaikuttanut myös vanhushuollossa ollut ”tulppa”, joka on näkynyt hoitopaikkojen puutteena Punkalaitumella.
Marketta Roiniston mukaan vanhushuollon ”tulppa” on jo purkautunut mutta uusia haasteita ilmaantuu koko ajan. – Ongelmia aiheuttanut tilanne lähti purkautumaan jo helmikuussa. Kun nyt vapaana olevat paikat on täytetty, odottaa vuodeosastolla Punkalaitumelle pääsyä vain yksi asiakas.
Punkalaitumella on kuitenkin paineita Kaisankodin muuttamisesta tehostetun asumisen yksiköksi. Roiniston mukaan tällainen päätös on tehtävä vielä tämän vuoden aikana. Se tarkoittaa lisähenkilöstön palkkaamista, ja rahanmenoa.
Synergiaetuja kampuksesta
Vanhushuollon kampuksen synnyttäminen tarkoittaisi Punkalaitumella monia toimenpiteitä. Vanhainkodilla se tarkoittaisi kahdeksan huoneen muuttamista tehostetun palveluasumisen käyttöön. – Kaisankodilla puolestaan neljä huonetta muutettaisiin kahden hengen huoneiksi ja sen paikkamäärä nousisi 19:sta 23:een, kertoo Roinisto.
Tämän lisäksi nykyisen Pakarin päiväsairaalan kahteen lepohuoneeseen tulisi neljä paikkaa intervallihoitoa varten. – Tämä osasto olisi auki maanantaista perjantaihin ja paikalla olisi koko ajan vähintään yksi kuntoutustyöntekijä. Näin intervallihoidossa olevat pääsivät hyötymään kaikista kuntoutuspalveluista.
Suurimman vastustuksen tähän mennessä on aiheuttanut Saimikodin dementikkojen siirto yhdeksän hengen ja yhden intervallipaikan valvotulle osastolle Toukolaan ja Toukolan kehitysvammaisten siirtyminen Saimikotiin. Perusturvalautakunta esimerkiksi poisti kyseisen osion suunnitelmista yksimielisesti. Roinisto perustelee ratkaisua synergiaeduilla ja tehokkuudella.
– Tällä hetkellä asiakkaan hoitopolku kulkee Kaisankodilta ja Saimikodilta Vanhainkodille, kun toimintakyky heikkenee. Kampusmallissa asunto pysyisi loppuun asti samana ja turhilta muutoilta vältyttäisiin.
Hoitohenkilökunnan siirtyessä saman katon alle saavutettaisiin lisää tehokkuutta ja säästöjäkin. – Jos Kaisankotia laajennetaan, mutta muistihäiriösairaiden hoito jää nykyisiin Saimikodin tiloihin, Kaisankodille joudutaan palkkaamaan seitsemän uutta työntekijää. Mikäli Saimikoti siirtyy Toukolaan, lisäystarve on viisi työntekijää, Se tarkoittaisi noin 100.000 euron säästöä vuodessa.
– Ymmärrän toki omaisten huolen dementikkojen viihtyvyydestä ja on totta, ettei Toukolassa ole yhtä suuria yleisiä tiloja mutta huoneet siellä ovat isommat ja ne olisivat kaikki yhden hengen huoneita. Tällä hetkellä Saimikodin kahden hengen huoneisiin ei tahdo asukkaita löytyä, Marketta Roinisto huomauttaa.
Hän muistuttaa asialla olevan toisenkin puolen. – On olemassa myös toinen osapuoli, Toukolassa asuvat kehitysvammaiset. Koko elämänsä palveluasumisen piirissä asuvat aktiiviset aikuiset kehitysvammaiset hyötyisivät myös Saimikodin tiloista. Missään tapauksessa kyse ei olisi äkkirysäyksestä. Kaikki muutokset olisi tehtävä tarkkaan harkitusti myös ajoituksen puolesta.
– Vanhushuollossa on ryhdyttävä kantamaan kokonaisvastuuta, muuten tulevasta taakasta ei selvitä. Tehokkuusnäkökohtakin on otettava huomioon, Roinisto vaatii.
Uudet seinät tai yksityinen laitos epätodennäköisiä
Marketta Roiniston ja kunnan perusturvajohtaja Anne Hokkasen laatimissa selvityksissä on mukana myös vaihtoehdot uuden 15-paikkaisen palveluyksikön rakentamisesta sekä yksityisen hoitolaitoksen saamisesta kuntaan.
Roiniston mukaan kokonaan uuden vanhainkodin rakentaminen tuntuu erittäin kaukaa haetulta ratkaisulta. Hankaluutensa on myös yksityiseen palveluntarjoajaan turvaavassa vaihtoehdossa.
– Yksityisillä toimijoilla on ollut kiinnostusta 15-paikkaisen yksikön rakentamisesta mutta tällä hetkellä, jonojen ollessa pienet, emme pysty heille toimittamaan tarvekartoitustietoja, joissa 15 paikan tarvetta edes ilmenisi.
Tulevaisuudessa Roinisto ei usko enää suurien jonojen syntymiseen Punkalaitumen vanhushuollossa. – Käyttöön otetun palvelusetelijärjestelmän ansiosta vuodeosastolla jonottava asiakas saa yksityiseltä puolelta samaan hintaan paikan kuin kunnalliselta puoleltakin, jos emme pysty paikkaa järjestämään. Lähimmät yksiköt ovat esim. Huittisissa ja Vammalassa.
