22.09.2011 Lähiruokaa pensaasta ja possusta

Marketta Ali-Rantala suunnitteli 2000-luvun alkupuolella ottavansa kotitilansa Liitsolassa hoitoonsa. Samalla hän ajautui lähiruoan tuottajaksi kuin sattumalta. – TE-keskus oli sitä mieltä, ettei tila ole viljanviljelyllä elinkelpoinen ja olisin jäänyt ilman nuoren viljelijän aloitustukea. Meillä oli pari vuotta aikaa osoittaa elinkelpoisuus, ja se taisi olla isäni Kalevi, joka keksi pensasmustikan viljelyn, kertaa Marketta.

Ensimmäiset pensaat istutettiin Metsolan maille vuonna 2004 ja tällä hetkellä niitä on jo 2800. – Aloimme tarjota marjoja kauppoihin. Pourun Pertti siinä rohkaisi.

Päättyneellä satokaudella Metsolan pensasmustikoita olikin myynnissä mm. Prismoissa ja K-Kaupoissa sekä lähiruokaa pääkaupunkiseutulaisille myyvissä Antton&Antton-myymälöissä Töölössä ja Porvoossa. – Tämä vuosi on ollut kaikista paras. Ajatuksissa on kasvatusalan lisääminen ja myös itsepoimintavaihtoehdon tarjoaminen ostajille, Marketta kertoo.

Pensasmustikan satokausi on pitkä, lähes pari kuukautta. Vielä tiistaina etenkin North blue -lajikkeen marjat maistuivat makoisilta, ja olivat peukalonpään kokoisia komistuksia. – Viljelen North bluen lisäksi Aino ja Alvar -lajikkeita. Yksi pensas voi tuottaa marjoja jopa 30 vuotta. Vuosittainen marjamäärä on noin kolme kiloa.

– Pensasmarjat ovat ravintoarvoiltaan lähes luonnonmustikkaa vastaavia mutta säilyvät pakastimessa paremmin eivätkä suttaa niin paljoa. Maku saattaa olla hieman makeampi. Kotona ainakin pikkupojat syövät niitä jäisinä kuin karamellia, naurahtaa Marketta.

Hän uskoo lähiruoan trendikkyyden vaikuttaneen kasvattamiensa mustikoiden menekkiin. – Pensasmustikat ovat puhdas kotimainen ja terveellinen lähiruoka. Kasvinsuojeluaineita ei kasvattamisessa ole käytetty, ainoastaan lannoitetta on pensaan juureen mennyt kastelun kautta.

Toimintavarmuus ja laatu menestystekijöitä

Jukan Kotiliha pääsi valtakunnalliseksi tavarantoimittajaksi jo kuusi vuotta sitten. – Syksyllä 2005 pääsimme Prismojen tavarantoimittajaksi ja heti seuraavana vuonna Keskolle. Sitten olivat vuorossa Stockmannit. Kuukausi sitten luomulihapyörykkämme pääsi Osuuskauppojen valtakunnalliseen jakeluun, kertoo Jukka Uusi-Kouvo.

Uusi-Kouvot tietävät tarkkaan, miten vaikeata pienen lihan- ja lihajalosteiden tuottajan on päästä suurten ketjujen tavarantoimittajaksi. – Kyllä ne ovat kovia, kuukausien, vääntöjä olleet. Pääkonttorilla on käyty useita kertoja. Kun alalle lähtee uutena toimijana, ei uskottavuutta vielä ole. Usein epäillään tuotteen laatua ja sitä, ettei tavaraa pysty toimittamaan.

Jukan Kotiliha perustettiin vuonna 1997. Viljapossut teurastettiin tilateurastamossa ja leikeltiin kotileikkaamossa. – Ensimmäiset kaupoissa myytävät tuotteet olivat grillimakkara ja kinkkuleike. Pouru taisi olla ensimmäinen kauppa, jossa niitä oli myynnissä. Pertti antoi asiakkaiden ratkaista; otti tuotteen hyllyyn ja katsoi, oliko menekkiä.

Yrityksen valtakunnallista tunnettuutta ja tuotteiden menekkiä edisti valinta Vuoden luomuyritykseksi vuonna 2005. Heti seuraavana vuonna Jukan Kotilihan luomupyörykät valittiin Vuoden luomutuotteeksi. – Me pääsimme laajempiin piireihin luomun ansiosta. Olimme siihen aikaan valtakunnassa lähes ainoa alan yritys. Muut eivät tuntuneet silloin uskovan koko luomuun, Jukka kertaa.

Hän ei varauksetta allekirjoita sitä, että suomalainen kuluttaja arvostaisi lähi- tai luomuruokaa. – En tiedä sitten sanoa. Mielestäni lähiruoka on enemmän valistuneen ja hyvin toimeentulevan kuluttajakunnan juttuja. Esimerkiksi Helsingissä Stockmann ja Forumin maatilatori ovat edesauttaneet lähiruoka-ajattelua. Kun kuluttajilla on ollut mahdollisuus saada lähiruokaa jostain, he alkavat vaatia sitä muiltakin.

Pienehkön lihanjalostusalan yrityksen menestyksen ehdottomia edellytyksiä Jukan mielestä ovat toimitusvarmuus, tasainen laatu ja sopiva hinta. – Pieni tuottaja tarvitsee myös erikoisen tuotteen kaupan hyllyyn. Makkaraa tekemällä se ei onnistu.