25.08.2011 Kuntaministeri Virkkunen ryskyttää kuntarajoja
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen mukaan hallitus on tosissaan kuntauudistuksen tarpeellisuudesta. Kiikoisissa Virkkusen mukana oli myös kansanedustaja Arto Satonen. Isäntäväkeen kuului kunnanhallituksen puheenjohtaja Marko Suoniemi.
Uuden hallituksen ohjelmaan kirjattu kuntauudistus on herättänyt laajaa pelkoa Suomen kunnissa. Hatusta joudutaankin pitelemään kiinni, sillä Kiikoisissa tiistaina vierailleen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan kuntien määrää rajusti vähentävä ja kuntakokoa kasvattava uudistus toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana. Konkretiaa uudistuksen sisällöstä kuntaministeri lupasi vielä tämän vuoden aikana.
Kiikoisiin kuntaministeri Virkkusen toi kunnassa vellova keskustelu pienen kunnan tulevasta suuntautumisesta ja mahdollisesta kuntaliitoksesta. Tunnin verran ministerin ajatuksia ja vastauksia yleisön esittämiin kysymyksiin kuunnelleena on helppo luvata, että samaisia keskusteluja käydään kunnissa ympäri Suomea hyvinkin pian.
Hallitus puuhaa kuntauudistusta työssäkäyntialueista muodostettavien suurten kuntien ympärille. Kuntaministeri Virkkusen mukaan nykyinen kuntakartta on sata vuotta vanha, eikä vastaa 2020-luvun tarpeita. – Työssäkäyntialue on hyvä määrittelijä, koska se osoittaa, mitkä kunnat muodostavat luonnollisia kokonaisuuksia, sanoo Henna Virkkunen.
Ministerin mukaan kuntauudistukseen ajaa myös maan tulevaisuuden näkymät: väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Yksi mittari on myös kuntien velkaantuneisuus. – Kuntapäättäjillä on taipumus katsella asioita budjettivuosi tai enintään valtuustokausi kerrallaan. Nyt pitää katsoa pidemmälle. Ongelmiin ei tipahda taivaasta apua.
Tietoa loppuvuoden aikana
Hallitusohjelma sysää kuntaministeri Virkkuselle ja hänen esikunnalleen paljon vastuuta mutta myös paljon valtaa. Uutta kuntakarttaa ja sen kriteereitä työstetään koko ajan ja tarkempaa tietoa luvataan kuluvan vuoden aikana. Uudistuksessa kuullaan myös kuntia, eikä Virkkusen mukaan luoda yhtä sapluunaa, joihin kuntia ryhdytään sullomaan, vaan erityistarpeet huomioidaan.
Sinällään kunnan roolia ei Virkkusen mukaan olla romuttamassa. – Kunta on jatkossakin paras järjestämään palvelut. Vastuu palveluiden tuottamisesta ja niiden rahoittamisesta on kuntalaisten valitsemilla edustajilla.
Sen verran tietoa tulevasta on, että Virkkunen ei enää vanno PARAS-lakien nimeen. Myös isäntäkuntamalli jää taka-alalle, se sopii hänen mukaansa vain Lappiin ja saaristoon. – Kaikki PARAS-työ hyödynnetään mutta lain 20 000 asukkaan väestöpohja synnytti kuvitteellisia rakennelmia, jotka eivät vastanneet työssäkäynti- tai asiointialueita. Kunta- ja palvelurakenne lähtivät vain eriytymään.
Keskittäminen ei ole tarkoitus
Kuntaministeri kiisti Kiikoisissa, että kuntauudistuksen tarkoituksena olisi keskittää palveluiden tuottaminen keskuksiin syrjemmälle jäävien kylien ja taajamien autioituessa. – Ymmärrän, että palveluiden säilyminen huolestuttaa. Uudessa kunnassa on liitossopimuksissa käytävä läpi ne palvelut, jotka tuotetaan lähellä. Erityisesti pienten lasten koulut kuuluvat tähän joukkoon.
– Tärkeää on miettiä myös, millä tavalla asukkaat pystyvät pitämään yllä asuinalueidensa ja kyliensä identiteettiä sekä säilyttämään vaikutusmahdollisuutensa. Näitä asioita mietitään ministeriössä kuntalakia uudistettaessa ja niistä on syytä tehdä linjaukset myös kuntien yhdistymissopimuksissa, pohtii Henna Virkkunen.
Keppiäkin tarjotaan?
Valtion keinoja kuntauudistuksen toteuttamiseen on pohdittu pitkään. Kuntaliitosten parilla ensimmäisellä kierroksella luotettiin ”porkkanaan”, nyt ministeri Virkkunen lupaa myös ”kepin” viuhuvan, vaikka hän korostaakin, ettei asiasta ole vielä päätöksiä. – Kuntaministerillä on vapaat kädet valmistella rakennelakia. Keppiä ja porkkanaa tullaan käyttämään. Rakennelain ”kepit” voivat olla lainsäädännöllisiä tai rahoituksellisia. Niitä uudistamalla valtio voi vaikuttaa.
Kuntien valtionosuuksia leikataan kuluvalla hallituskaudella 631 miljoonaa euroa. Virkkunen kuitenkin huomauttaa, ettei kuntien tilanne ole aivan niin synkkä, miltä kuulostaa. – Kunnille on tulossa 730 miljoonaa enemmän mm. indeksikorotusten myötä sekä noin 300 miljoonaa yhteisöveron jako-osuuden kasvaessa. Valtion toimet ovat plusmerkkisiä kokonaisuutena mutta myönnettävä toki on, että kuntien kustannuspaineetkin ovat suuret.
– Ihmiset eivät maakuntarajoja tuijota
Kuntauudistuksen myötä saattavat myös paikoittain Berliinin muuria muistuttavat maakuntarajat joutua kuntaministerin moukarin kohteeksi. Vielä asiaan ei ole otettu kantaa mutta kuntaministerin sanat ovat enteelliset.
– Lähtökohtana kuntauudistuksessa ovat talousalueet. Eivät työssäkäyvät tai asioivat ihmiset maakuntarajoja tuijota. Tarkastelua ei siis rajoiteta maakuntarajojen sisään, ministeri toteaa.
Hallituksen kuntauudistuksella on tiukan aikataulun lisäksi vielä edessään useita koetinkiviä. Maakuntarajojen ongelmat kalpenevat kehyskuntien ryhtyessä neuvotteluihin suurten kaupunkikeskusten kanssa. – Kaupunkiseudut ovat oma kysymyksensä, siellä kehyskunnat kilpailevat keskuskunnan kanssa veronmaksajista. Se haittaa keskuskunnan työtä kasvun veturina, linjaa kuntaministeri Henna Virkkunen.