– Kansallinen tyytymättömyys ja eurooppalainen trendi voiton takana
Professori Heikki Paloheimon mukaan on mahdollista, että perussuomalaisten kannatus säilyy tulevaisuudessakin kohtalaisena yleiseurooppalaisesta kehityksestä johtuen.
Perussuomalaisten vaalivoiton suuruus yllätti kokeneen politiikan tutkijan, Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen professorin Heikki Paloheimon. – Oletin huiman gallup-kannatukseen pitäneen sisällään protestimielialaa, joka ei kokonaan toteutuisi vaalin tuloksessa. Väki lähti hyvin äänestämään ja etenkin ”nukkuvista” jonkin moinen määrä näyttää olleen persujen kannattajia.
Heikki Paloheimo on yksi maamme johtavista politiikan tutkijoista. Perussuomalaisten vaalivoittoon hän löytää kaksi syytä.
– Taustalla on pitkään kehittynyt tyytymättömyys suomalaista politiikkaa kohtaan. Toinen pohjavire on yleiseurooppalainen, jossa populistiset puolueet lisäävät suosiotaan. Itse luen perussuomalaiset juuri keskustaorientoituneeksi kansallismieliseksi puolueeksi, Paloheimo pohtii.
Esimerkiksi tyytymättömyydestä kotimaiseen politiikan tekoon Paloheimo nostaa EVA:n jo vuonna 1999 tekemän tutkimuksen, jossa vastaajilta kysyttiin, uskovatko he hallituspohjan vaikuttavan siihen, millaista politiikkaan maassa harjoitetaan. – Kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, ettei hallituspohjalla ole merkitystä. Nyt vaalin tulos kertoo siitä, että luottamus hallituspohjan vaikutukseen on kasvanut.
Populististen puolueiden nousu yleiseurooppalaisena ilmiönä johtuu puolestaan maanosan talouden syvävirroista. – Työvoimavaltaisesta teollisuudesta työpaikkoja on siirtynyt halpatuotannon maihin. Se on tuonut epävarmuutta työmarkkinoille. Koetaan ulkomaalaisten vievän työmme muualle ja sitten vielä tulevan tänne viemään loputkin työpaikat.
– Nämä talouteen liittyvät trendit ovat synnyttäneet rauhallisesti liikkuvia pohjavirtauksia, joita on hankala muuttaa, ja jotka pitävät yllä tämän kaltaisen populismin kannatusta. Perussuomalaiset voivat säilyttää kannatuksensa hyvänä pitkäänkin, vaikka osa suurvoitosta varmasti sulaakin pois.
Kataisella hankala tehtävä, kompromisseilla vahva perinne
Ennen vaaleja tällä hetkellä hallitukseen menosta keskenään neuvottelevat kokoomus, demarit ja perussuomalaiset esittivät kukin enemmän tai vähemmän ehdottomia vaatimuksia hallitusohjelmaan. Heikki Paloheimo uskoo hallituksen syntymiseen kolmikon voimin.
– Suomessa on vuosikymmenet muodostettu useiden puolueiden hallituksia ja 1980-luvulta alkaen enemmistöhallituksia. Kompromisseilla on vanha perinne. Niitä osataan ja niitä on pakko tehdä.
Hallituksen kokoajan Jyrki Kaitaisen tehtävän Paloheimo arvioi silti erittäin hankalaksi. – Suhtautumisero EU:hun on puolueilla kuin yöllä ja päivällä. Myös verolinjaukset ovat erilaisia.
– Vaalien jälkeen tärkeä huomio on se, että Katainen on ollut sovinnollisella mielellä ja Soini hyvin maltillinen puheissaan. Käytännössä uskon, että persut ja SDP joutuvat antamaan paljon periksi EU:n vakausjärjestelmän suhteen ja kokoomus vastaavasti verotuskysymyksissä.
Mölsä aito alue-edustaja?
Heikki Paloheimo on perehtynyt myös Martti Mölsän vaalitulokseen. Hän toteaa Mölsän kannatuksen olleen Pirkanmaalla alueellisesti keskittyneempää kuin muilla perussuomalaisilla kansanedustajilla.
– Osa kansanedustajista profiloituu alue-edustajiksi. Heidän toimintamalliaan on kuvattu esimerkiksi sanalla ”pekkarointi”. Kauko Juhantalo on hyvä esimerkki alue-edustajasta. Myös Mölsällä on lunastettavana suuret odotukset maakunnan reuna-alueilla. Hänellä on nyt mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan alueensa asioihin ja valtion rahoituksen kohdentamiseen.
Oman alueen äänitorvena toiminen on tutkimusten mukaan myös äänestäjien suurimpia odotuksia edustajan suuntaan. – Vuoden 2007 vaalien jälkeen tehdyssä vaalitutkimuksessa puolet vastaajista asetti kansanedustajan tärkeimmäksi tehtäväksi juuri oman alueen etujen edistämisen, sanoo Heikki Paloheimo.