28.7.2011 Punkalaitumen Yhteiskoulu antoi hyvän pohjan elämälle
Luokanvalvoja Kauko Houkka (eturivi, toinen vas.) osallistui toisen kerran vuoden 1976 abien luokkakokoukseen. Luokkalaiset ovat tavanneet vuodesta 1986 säännöllisesti viiden vuoden välein.
Punkalaitumen Yhteiskoulun vuoden 1976 abit pitivät 35-vuotisluokkakokouksen Urjalan Metsälinnassa perjantaina 22.7. Ensimmäisen luokkakokouksen he järjestivät vuonna 1986, ja tämän jälkeen tapaamisia on ollut säännöllisesti viiden vuoden välein.
Vuoden 1976 abeista a-luokan kielilinjaa kävi 16 ja b-luokan matematiikkalinjaa 32 oppilasta – heistä luokkakokoukseen saapui nyt parisenkymmentä. Kahteen viimeisimpään luokkakokoukseen on osallistunut myös b-luokkalaisten silloinen luokanvalvoja Kauko Houkka, jolla on vain hyviä muistoja entisistä oppilaistaan.
– Tämä luokka oli ensimmäinen valvontaluokkani, kun tulin Punkalaitumelle opettajaksi vuonna 1973. Sen muistan, että he pitivät usein pieniä palavereja – esimerkiksi ensimmäisenä vuonna järjestettyä Tukholman-matkaa oppilaat suunnittelivat monella oppitunnilla, kertoo matemaattisia aineita opettanut Houkka hymyssä suin.
Myös oppilailla on lämpimiä muistoja opettajistaan. He muistavat Kauko Houkan vaativana mutta reiluna opettajana, joka ansaitsi oppilaiden kunnioituksen ja arvostuksen. Myös esimerkiksi Sirkka Pärnistö sai oppilailta arvostusta pitämällä kovaa vaatimustasoa; tämän ansiosta oppilaat pärjäsivät koulussa ja koulun jälkeenkin. He muistavat opiskelleensa jopa välituntisin.
Luokan oppilaat toimivat nykyään monella alalla, esimerkiksi maanviljelijöinä ja muina yrittäjinä, sosiaali- ja terveysalalla, teollisuudessa ja opetusalalla.
– Me olemme menestyneet hyvän opetuksen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ansiosta, kertoo Seija Mahlamäki-Kultanen.
Lähellä ja kaukana
Vuoden 1976 abeista Punkalaitumella tai sen lähialueilla asuu kymmenisen henkilöä – kauimpana asuvan koti on nykyisin Kanadassa. Suurin osa asuu Helsingin, Turun ja Tampereen seudulla.
– Aina kun alkaa järjestää luokkakokousta, miettii, tuleekohan tänne ketään, mutta aina on tullut, kertoo Mahlamäki-Kultanen.
Muut ovat sitä mieltä, että luokkakokouksen järjestäminen vaatii aktiivisen kokoonkutsujan, mutta lauma tulee kyllä perässä.
Koulu tärkeä osa elämää
Vuoden 1976 abit ovat tavanneet vuosien saatossa usein, ja sen vuoksi luokkakokouksessa kenenkään ei tarvitse esittää mitään. He ovat myös sitä mieltä, että jokaisen oma perustyyli on säilynyt kouluajoilta saakka.
– Kun tapaamme, jokainen voi rennosti puhua esimerkiksi työelämän ongelmista. Lisäksi voimme huoletta vitsailla toisillemme kouluaikaisista asioista, eikä kukaan loukkaannu, sanoo Mahlamäki-Kultanen.
Luokkakokouksissa pohditaan luonnollisesti myös menneitä asioita, jotka nostavat hymyn huulille vuosi toisensa jälkeen. He naurahtivat, että koulun ruokalassa lihapullia alettiin säännöstellä mahdollisesti heidän vuokseen: ruokalaan mennessä nälkäiset pojat rynnivät ensimmäisinä syömään ottaen lautaselleen niin paljon lihapullia, että kiltisti perässä tulleet tytöt eivät niitä juuri saaneet.
Luokan tyttöjen mieleen ovat elävästi jääneet myös liikuntatunnit, jolloin liikuttiin jumppapuvuissa tampuriinin tahdissa.
– Koululla oli suuri merkitys. Punkalaitumen Yhteiskoulun paras puoli oli ja on yhä se, että kaikista pidetään huolta, pohtii Seija Mahlamäki-Kultanen.