Mölsä ehdolla eduskuntaan

Mölsä on käynyt läpi poliittisen uransa aikana jo neljät eduskuntavaalit. Hän on ollut ehdolla myös Mauno Koiviston valitsijamieheksi tämän pyrkiessä toiselle kaudelleen.

Eduskuntavaaleissa menestys on jäänyt tähän asti heikoksi. – Vaalit ovat ajoittuneet SMP:n laskukauteen. Vaikka olin kerran puolueen ”ykkösehdokas” Satakunnassa, kauaksi jäätiin. Nyt mahdollisuudet ovat aivan toisenlaiset.

Perussuomalaiset ovat asettaneet Pirkanmaalta 18 ehdokasta. Mölsän mukaan näistä kymmenen on Tampereelta, Pirkkalasta ja Ylöjärveltä. – Siellä äänet tulevat jakautumaan melkoisesti. Se nostaa mahdollisuuksiani, kunhan vain kansa lähtee liikkeelle omallakin paikkakunnalla.

– Aion panostaa vaaleihin kohtuullisesti. Minulla on omat nettisivut ja radiomainoksetkin pyörivät jo. Vaalilehti ilmestyy myöhemmin ja toreille tulen jalkautumaan. Sponsorirahaa ei juuri ole saatavissa, joten omasta pussista kustannukset tulee maksettaviksi, Mölsä kertoo.

Vaaliteemat EU:n ympärillä

Martti Mölsä kertoo vaaliteemojensa liittyvän monessa kohdin jollakin lailla Euroopan unioniin. – Mielestäni tulevissa vaaleissa ratkaistaan Suomen kohtalo.

Tätä ajatusta hän perustelee nostamalla esiin euroalueen talouskriisit Kreikassa ja Irlannissa, joihin maksumieheksi on joutunut myös Suomi. – Hyvää tahtoa pitää olla mutta sen tulisi kohdistua omaan maahan. Näin pieni valtio ei voi ottaa kantaakseen muiden maiden velkoja ja huolia.

Yksi Mölsän vaalisloganeista onkin ”Muutos on välttämätön”. Se tarkoittaa muutosta monissa asioissa.

– Rahahanat ulkomaille on suljettava ja jopa irtauduttava EU:sta jos on pakko. Maahanmuuttopolitiikkaa tulee muuttaa siten, että apua annetaan jo pakolaisten kotimaassa, silloin apu on tehokkainta. Valtion on pystyttävä leikkaamaan menojaan, sillä kymmenen miljardin velkakierre on katkaistava, Mölsä luettelee.

Maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevat lausunnot leimataan Suomessa helposti rasistisiksi. Mölsä kieltää olevansa sellainen. – Sortaa ei ihmisiä pidä, eikä kritiikkini kohdistu turvapaikanhakijoihin tai pakolaisiin, jotka jo ovat täällä. Meillä Punkalaitumellahan heistä on lähinnä hyviä kokemuksia. Järjestelmä ei vain toimi nähdäkseni tehokkaalla tavalla.

Valtion menoleikkaukset puolestaan tarkoittavat Mölsän mukaan tulevaisuudessa epämiellyttäviä päätöksiä. – Se on edessä jokaisella eduskunnassa toimivalla puolueella. Ratkaisuksi ei kelpaa, että veroja siirretään kulutukseen.

– Sydäntäni lähellä on myös maaseutu ja sen säilyttäminen elinvoimaisena. Onhan se jo nähty, etteivät suuret yksiköt ole ratkaisu. Valtiolla on kyllä tähänkin asiaan keinoja, kunhan niitä halutaan käyttää, Mölsä pohtii.

Kuinka käy Soinin sekalaisen seurakunnan?

Perussuomalaisten kannatus on noussut huimaa vauhtia. Tällä hetkellä puolue hätyyttää jo perinteistä puolueiden kärkikolmikkoa. – Gallupeissa on kova kannatus, vaikka sitä on vaalien suhteen turhan aikaista pohtia. Osittain nykyiset kannatusluvut tulevat varmasti vaalituloksessa näkymään, Martti Mölsä miettii.

Puolueen puheenjohtajaa Timo Soinia on pidetty perussuomalaisten kannatuksen takuumiehenä ja puolueen suosion ilmentymänä.
– Soini puhuu kansankieltä ja on nostanut puolueen mutta emme me Pirkanmaalla voi hänen kannatuksensa varaan laskea, sanoo Mölsä.

Kevään vaaleissa hän ennustaa perussuomalaisille eduskuntaan pariakymmentä paikkaa. Toteutuessaan tulos vähintäänkin kolminkertaistaisi puolueen paikkamäärän. Entä sen jälkeen? SMP hajosi sisäisiin erimielisyyksiin ja monipuolista värikkyyttä löytyy perussuomalaisten nykyistenkin ehdokkaiden joukosta.

– Kyllä käytäntö tulee opettamaan. Vennamo oli värikäs hajoita ja hallitse –tyyppi. Soinilla on erilainen ote, joten en usko puolueen hajaantuvan, Mölsä sanoo.

Entä vastuunkanto? Miten käy retoriikalle, kun pitäisi ryhtyä tekemään menoleikkauksia.

– Tällä hetkellä menoleikkaukset kohdistuvat heikompiosaisiin, voidaan niitä kohdistaa myös hyväosaisiin ja niihin, joilla on varaa maksaa. Jos keskituloisena pidetään henkilöä, joka tienaa 3.800 euroa kuussa, niin kyllä jossain rahaakin pitää olla. Itse en yrittäjänä ole vielä päässyt lähellekään keskituloisten luokkaan, naurahtaa Martti Mölsä.