Suomen koulujärjestelmä arvostetaan korkealle

Eurooppalaiset opettajavieraat arvostavat suomalaista koulujärjestelmää. – Tiedämme, että Suomessa on paras koulusysteemi. Sehän kävi ilmi jo PISA-tutkimuksesta. Meidän muidenkin tulisi työskennellä samalla lailla, pukee vieraiden ajatukset sanoiksi saksalainen Edgar Köppel.

– Suomalaiset ovat kovasti haluttuja kumppaneja kansainvälisiin projekteihin. Kansainvälisiä kumppaneita kiinnostaa, mikä on se asia, joka meidän järjestelmässämme saa oppilaat menestymään niin hyvin kansainvälisissä vertailuissa, kertoo Comenius-projektia Punkalaitumella koordinoiva Kanteenmaan koulun johtajaopettaja Erja Vainio-Ketola.

Viiden päivän vierailun aikana vieraat tutustuivat paikallisten opettajien johdolla muutamana päivänä paikkakunnan kouluihin, elämänmenoon maaseudulla sekä paikalliseen kulttuuri- ja matkailutarjontaan ruokakulttuuria unohtamatta. Viime torstaina Keskuskoululla järjestettiin myös tervetulojuhla, jossa oppilaat esittivät omaa ohjelmaansa.

– Olemme pitäneet vierailustamme. Oppilaat vaikuttavat motivoituneilta ja pienissä kouluissa on hyvä ilmapiiri. Luntakin on ollut hieno nähdä, vaikka välillä ilma onkin tuntunut liian kylmältä, naurahtaa saksalainen Jürgen Beese, joka toimii viiden maan koulujen yhteisen hankkeen pääkoordinaattorina.

Myös Vainio-Ketolan mielestä vierailu onnistui järjestäjien näkökulmasta. – Tällainen projekti näin pienellä paikkakunnalla vaikuttaa syvälle pienen kunnan elämään. Yritimme käyttää monipuolisesti paikallisten yrittäjien palveluita ja myös yrittäjät tuntuivat olevan mielissään vireästä vierailusta. Kansainvälinen yhteistyö on mitä parhainta mainontaa myös paikkakunnan palveluille.

Punkalaitumen alakoulujen lisäksi hankkeeseen osallistuvat koulut Saksan Solingenista, Englannin Didcotista ja Tshekin Breclavista. Ensimmäinen varsinainen kokousmatka toteutui Tshekin Breclaviin marraskuussa 2010. Punkalaitumelta Tshekkiin matkustivat Elina Kursi-Kulmala, Maija Harakka ja Erja Vainio-Ketola. Seuraava kokousmatka suuntautuu Englantiin toukokuussa. Tälle matkalle osallistuvat Sanna Salioja, Outi Koivuniemi ja Erja Vainio-Ketola. Vuoden 2012 kesäkuuhun kestävän projektin aikana Punkalaitumelta vieraillaan lisäksi Saksassa ja Tshekissä. Punkalaitumelle Comenius-vieraita tulee seuraavan kerran vuoden 2012 kesän korvalla.

Oppilaatkin osallistuvat

Vaikka Comenius-projektin kansainväliset vierailut toteutetaan opettajavoimin, pääsevät myös oppilaat osallistumaan siihen. – Hankkeessa toteutetaan kouluissamme lasten kanssa yhdessä suunnittelemiamme aiheita ja niihin liittyviä tehtäviä, joiden toteutukset kerätään koulujen Comenius- seinille ja kotisivuille, osa lähetetään kumppanikouluille ja pääkoordinaattori liittää tietoa töistä ja hankkeen kulusta koko hankkeen kotisivuille Saksassa, kertoo Erja Vainio-Ketola.

– Hankkeen aiheet liittyvät kulttuuriin, arkielämään, koulunkäyntiin. Esimerkiksi jo toteutettuina tehtävinä on ollut Tyypillinen koulumatka ja Joulunvietto. Tyypillinen koulumatka toteutuksella hankkeemme osallistui eurooppalaiseen kilpailuun aiheesta ja Maija Harakan luokkansa kanssa laatima esitys sai palkinnon.

Tavoitteena Vainio-Ketolan mukaan on, että oppilaat oppisivat ymmärtämään kulttuurien eroja ja kehityskaaria ja niiden näkymistä eurooppalaisessa arkielämässä. – Punkalaitumella hanke edesauttaa myös koulujen keskinäistä yhteistyötä, koska hankkeeseen osallistuvat opettajat ovat eri kouluista. Tämä olikin asia, joka herätti kummastusta kollegoissa. Heistä oli peräti merkillistä, että eri koulujen opettajat voivat tehdä tällä lailla yhteistyötä.

Erot ja yksi yhtäläisyys

Viiden maan opettajat pohtivat saman pöydän ääreen päästyään myös maidensa koulutusjärjestelmien ja opetuskulttuurien eroja.
– Meillä Tshekissä oppilasryhmät ovat täkäläisiä suurempia. Keskimääräinen ryhmäkoko on 25 oppilasta, kertovat Kateřina Uhrová ja Igor Huleja.

Jürgen Beesen ja Edgar Köppelin mukaan Saksassa koulupäivän aikana on välitunteja vähemmän kuin Suomessa. Suuri ero löytyy myös suhtautumisessa opettajiin. – Suomessa opettajia arvostetaan selvästi enemmän. Saksassa oppilaiden vanhemmat joutuvat myös maksamaan puolet oppikirjojen hinnasta.

Englantilaiset opettajat Jacque Yolland ja Helen Kent kertovat opintien alkavan maassa jo lapsen täyttäessä neljä vuotta. – Useammat osaavat lukea ja kirjoittaa jo viisivuotiaina. Koulupäivät ovat pidempiä ja koulunkäynti muodollisempaa uniformuineen ja opettajan puhutteluineen.

Edgar Köppel tiivistää kuitenkin oleellisen yhtäläisyyden. – Opettaminen on oppilaan ja opettajan kohtaamista oli maa mikä hyvänsä. Sitä voisi verrata veden keittämiseen, samalla lailla senkin teemme joka maassa.