Vanhat rakennukset heräsivät eloon sunnuntaikävelyllä

Tutustuminen keskipitäjän rakennettuun kulttuuriympäristöön aloitettiin Punkalaitumen kirkosta, sitä esittelivät kirkkoherra Kaj-Erik Tulkki ja suntio Juha Härmä. Kirkko on otettu käyttöön vuonna 1774 ja se rakennettiin korvaamaan vuotta aiemmin tulipalossa tuhoutunut kirkkorakennus.

Tulkki nosti kirkosta esille erityisesti sen alttaritaulun, jonka on maalannut vuonna 1888 turkulainen tohtorinna Alexandra Såltin. Alttaritaulu on kirkon toinen. Ensimmäinen, Kristusta ristillä kuvaava taulu, on nähtävänä pappilan kirkkomuseossa.

Kulttuurikävelyn erityinen anti oli se, että myös yleisö pääsi kertomaan omista tiedoistaan eri kohteilla. Kirkossa Outi Kallonen kertoi tyrvääläisen Tuomas Ragvallinpojan runoilleen vuoden 1773 kirkon palon jälkeen, että palo johtui paikkakuntalaisten liian koreilevasta pukeutumisesta.

– Tuomiokapitulikin kysyi aiheesta ja Punkalaitumelta vastattiin, että seurakuntalaiset eivät enää palon jälkeen ole koreilleet eivätkä pukeutuneet esim. silkkikankaaseen, Outi Kallonen kertoi.

Punkalaitumen kirkon vanhimmiksi esineiksi paljastuivat eteisessä esillä oleva vanha kirkonkello vuodelta 1786 sekä sakastissa oleva kaappikello, jonka valmistuminen ajoittuu vuosien 1772–1818 väliin.

Kirkkoherra puhui pappilan purkamisesta

Kirkkomuseon ja pappilan ovet olivat niin ikään avoinna sunnuntaina. Kirkkomuseon vanhan esineistön lisäksi vierailijoihin teki vaikutuksen pappilarakennus itsessään. Sen säilyminen ei aina ole ollut itsestäänselvyys.

– 1960-luvun puolivälin paikkeilla kirkkoherra Torsti Kanerva kertoi Turun Sanomissa ilmestyneessä jutussa, kuinka huonossa kunnossa pappila on. Hänen mukaansa tuolloin osa seurakuntalaisista oli sitä mieltä, että pappila pitäisi purkaa mutta sen tontti säilyttää seurakunnalla, kertasi Matti Juti rakennuksen lähihistoriaa.

Sunnuntaikävelyn vetänyt Aki Mikkola puolestaan tunsi riippusillan historian. – Alun perin ajatus kulkuyhteydestä pappilan ja kirkon välillä nousi esiin jo vuonna 1641. Silloin kirkkoherra Eerik vaati lyhyempää tietä kirkolle. Ensin rakennettiin joen yli lautta ja 1800-luvulla kiinteä silta. Riippusillaksi silta muutettiin vuonna 1931.

Tuttuja kasvoja koululla

Sarkkilan kansakoulua, jossa nykyään toimii Koulutintti ja museokoulu, esittelivät yrittäjät Sakari ja Hanna-Riitta Pärssinen. Koululla käytiin läpi koulurakennuksen lähihistoriaa nykyisten omistajien aikana.

Sakari Pärssisen mukaan koulu tuli maksamaan pariskunnalle noin 5.000 markkaa. Kadehtia ei silti kuulemma kannata, koska kunnostustoimet ovat olleet mittavat ja rahaakin on kulunut. Pärssiset aloittivat vuonna 1875 rakennetun koulun tiloissa matkailuyrittäjinä vuonna 1999. Sitä ennen pariskunta toteutti koululla perusteellisen remontin.

Kävelylle osallistuivat muiden joukossa mm. Helga ja Heikki Harkki. Pariskunta on käynyt aikoinaan Sarkkilan koulua ja esillä olleesta vanhasta koulukuvasta löytyi monta tuttua kasvoa.

Mäenpäässä aistii vanhan kylänraitin

Kävelykierroksen parasta antia olivat Mäenpään vanha kylänraitti, nykyinen Lunteenintie, sekä työväentalo. Lunteenintiellä voi edelleen konkreettisesti nähdä, miltä pitäjän ”keskusta” on vuosisadan vaihteen tietämissä näyttänyt. – Hyvä, että vanhaa tietä ei ole asfaltilla pilattu, tuumailivat monet ylittäessään vanhaa, Saunaojan yli johtavaa siltaa.

– Mäenpään kylän talot sijaitsevat lähes samoilla paikoilla kuin 1500–1600-luvuilla. 1600-luvulla kylässä riehui paha tulipalo, jonka jälkeen rakennusjärjestystä väljennettiin hieman mutta ryhmäkylän voi edelleen hahmottaa, totesi Aki Mikkola.

1950-luvun tieremontin jäljiltä Huittisiin johtava maantie linjattiin kulkemaan Mäenpään kylätaajaman ohi. Näin vanha tie on jäänyt entiselle paikalleen ilman suurempia muutostöitä. Tavallaan piiloon suuren yleisön katseilta ovat jääneet mm. Otavan kaupparakennus sekä Punkalaitumen Säästöpankin komea entinen konttori.

Vaikutuksen kävelylle osallistuneisiin teki myös Mäenpään työväentalo. Se on säilynyt yllättävän hyväkuntoisena ja rakennuksen sisätiloja ei ole radikaalisti muutettu. Vuonna 1909 valmistuneen rakennuksen historia on moninainen, sillä se on toiminut, paitsi työväenliikkeen tukikohtana paikkakunnalla, myös kirkkona. Monet kävelylle osallistuneet muistelivat Mäenpään levytansseja, jotka olivat suosittuja vuosikymmeniä sitten.

Työväentalon tornista avautuvat komeat näkymät etenkin Huittisten suuntaan. Pitäjälle päin näkymän peittää puusto. Kävelyllä pohdittiinkin sitä, millä keskipitäjän rakennushistoriallisesti merkittävät kohteet saataisiin paremmin näkyville. Työväentalo piilottelee pusikoituneen rinteen kätköissä, samoin entinen suojeluskuntatalo Vartiola.

Museoviraston tekemän kulttuuriympäristön rajauksen ulkopuolisina kohteina sunnuntaina saattoi tutustua kunnantaloon ja Yli-Kirran talonpoikaismuseoon. Kunnantalolla oli avoimien ovien päivät ja Yli-Kirralla pääsi maistelemaan paikkakunnan perinneruokaa, lauantaiehtoon ruokaa.