Verotilistä tietoa metsäveroillassa

Haukankosken luentosali oli lähes ääriään myöten täynnä kiinnostuneita kuulijoita, ja tilaisuudessa luennoinut metsäluontosuunnittelija Matti Äijö saattoi todeta, että Punkalaitumella metsäverotus kiinnostaa vuosi vuodelta enemmän. – Tänä vuonna kuulijoiden määrää ilmeisesti nostaa myös verotilin käyttöön tulo, sillä tilaisuuksia järjestetään yli parikymmentä ja niihin taitaa tulla yli 1500 kuulijaa, vaikka monessa paikassa ilmoittautumisaikaa on vielä jäljellä.

Verotili koskee arvonlisäverovelvollisiksi ilmoittautuneita metsänomistajia, jollaisia ovat kaikki ne metsänomistajat, joiden metsätalouden myynnit ylittävät vuodessa 8500 euroa. Myös vähemmän myyvät voivat hakeutua alv:n piiriin vapaaehtoisesti. – Arvonlisävero on mullistunut täysin. Aikaisemmin alv-ilmoitus palautettiin verottajalle 2C-lomakkeen mukana, mutta tästä vuodesta lähtien kausiveroilmoituslomake palautetaan omaan osoitteeseensa optiseen lukupalveluun ja vero maksetaan oma-aloitteisesti henkilökohtaista viitenumeroa käyttäen. Näin maksu ohjautuu jokaisen omalle verotilille.

Kalenterivuosimenettelyssä olevat alv-velvolliset ovat saaneet oman verotilipaketin, jossa on sekä ohjeet että henkilökohtainen viitenumero. Äijö muistutti, että kausiveroilmoitus pitää lähettää optiseen lukupalveluun ajoissa, jotta se on siellä perillä 28.2., myöhästymisestä seuraa sanktioita. Lomake on palautettava myös vaikka arvonlisäverollista toimintaa ei olisi ollut. Ilmoituksen voi antaa myös sähköisesti 28.2. mennessä. Matti Äijö totesi, että verovelvollisten ohjaaminen sähköiseen asiointiin on suuri haaste verohallinnolle. – Siirtyminen sähköiseen asiointiin ei käy hetkessä, sillä veikkaisin, että noin 30 % metsänomistajista toimii veroasioissa nettimaailman ulkopuolella.

Itse kausiveroilmoituksen täyttäminen ei ole vaikeaa, kuten kaavakkeen harjoitustäyttö Äijön opastuksella kuulijoille osoitti.
Veroalet näkyviin 2C-lomakkeella

Metsäveroilmoituksen tekeminen perustuu muistiinpanoihin, joista ilmenee verovuoden metsätalouteen liittyvät tapahtumat. Muistiinpanot voi tehdä esimerkiksi ruutupaperivihkoon tai sitten valmiille muistiinpanotaulukoille. Asioiden kirjaaminen valmiisiin taulukoihin helpottaa veroilmoituksen täyttöä.

Metsänomistajan pitää säilyttää muistiinpanot ja tositteet kuusi vuotta. Edellisten vuosien muistiinpanoista ja verolomakkeista on hyötyä veroilmoituksen täyttämisessä. Esimerkiksi metsävähennykseen oikeutettu ja sitä käyttänyt metsänomistaja näkee verolomakkeelta, minkä verran hänellä on metsävähennystä käytettävissä. Verottaja ei tee tätä laskelmaa, vaan metsänomistajan on itse huolehdittava siitä.

Illan aikana täytettiin esimerkkitapauksen valossa metsätalouden veroilmoituslomake 2C kohta kohdalta.

– Tänä vuonna lomakkeelle eritellään ennen 1.4.2008, 1.4.2008-31.12.2009 sekä 1.1.2010-31.12.2010 tehdyistä puunmyyntikaupoista saadut tulot. Myyntiajankohdan mukaan kaavakkeella huomioidaan veroalet. Tähän kohtaan eritellään myös hankintatyön arvo sekä lasketaan hankintakaupalla myydyn puun veroale.

– Kohtaan ”6.3. Muut vuosimenot” kirjataan erilaisia metsätalouden aiheuttamia kustannuksia. Tämä kohta on se, joka ”vuotaa” eniten, eli metsäomistajan pitää olla tarkkana, että kaikki vähennyskelpoiset menot ja kuitit tulee kirjattua muistiinpanoihin ja laskettua tähän kohtaan, sanoi Äijö. Muihin vuosimenoihin lasketaan muun muassa metsänhoitomaksu, puukaupan hoidon kustannukset sekä metsän uudistamisesta ja hoidosta aiheutuneet kustannukset, työ- ja turvavaatteet, vakuutusmaksut ja veroilmoituksen laadinnasta aiheutuneet kulut, mikäli ilmoitus teetetään maksullisella toimijalla. Vähennyksiin kirjattavista menoista löytyy tietoa metsävero-oppaista.

Neuvoja metsäveroilmoituksen täyttämiseen saa muun muassa metsäkeskuksesta sekä metsänhoitoyhdistyksistä.

Metsäverotilaisuuden järjesti Pirkanmaan metsäkeskuksen Ryskettä metsiin –hanke yhdessä Punkalaitumen metsänhoitoyhdistyksen ja Punkalaitumen Osuuspankin kanssa. Tilaisuudessa käyttivät puheenvuoron myös Mhy Punkalaitumen toiminnanjohtaja Olli Laitinen ja Punkalaitumen Osuuspankin toimitusjohtaja Petri Antila.