Adventinaikaan

Sunnuntaina vietetään ensimmäistä adventtia, alkaa joulun odotus. Edessä on jälleen muutaman viikon tiukempi rutistus niin töissä kuin kodeissakin.

Työt pitää saada ”ahimiin” ennen suurta juhlaa ja kotona on siivottava, leivottava, hankittava lahjat lapsille ja jostain perämetsiltä pitäisi se kuusikin käydä kaatamassa. Jossain välissä täytyisi vielä virittäytyä joulutunnelmaan.

Punkalaitumella joulua avataan torilla sunnuntaina. Paikalliset yrittäjät suhtautuvat toiveikkaina joulun ajan myyntiin. Joululahjojen hankintaa helpottaa, kun tietää, että omalta paikkakunnalta löytyy pukinkonttiin monenlaista.

Tätä palveluvarustusta kannattaa itse kunkin käyttää hyväksi. Pitäjänraitilla välttää mukavasti myös joulusesongin yleisen kakofonian ja ”adventtisohjossa” kyntämisen kaupunkien kaduilla ja tavaratalojen väentungoksessa.

Tällä hetkellä joulunodotusta näyttäisi valaisevan talvinen maisema. Lunta on saatu maahan ja ainakin tätä kirjoitettaessa sääennusteet lupailevat kylmiä kelejä yli kuun vaihteen.

Jaksamista valkoinen maa parantaa kummasti, se lievittää pahimman kaamoksen ajan siedettäväksi alkutalveksi. Lumesta ovat mielissään etenkin lapset mutta antaa se meille aikuisillekin tuntua lähestyvästä joulusta.

Tärkeintä joulussa ei silti edelleenkään ole lumi, siivottu pirtti ja lahjakasa kuusen alla, vaikka niilläkin kaikilla tärkeä osuutensa juhlassa on. Tärkein on joulun mukanaan tuoma sanoma siitä, että Jumalan pelastussuunnitelma on pantu täytäntöön. Ensimmäisen joulun tapahtumista on aikaa yli kaksi tuhatta vuotta mutta joka joulu sen sanoma syntyy uudestaan todeksi muistuttamaan syntyneestä Vapahtajasta.

Hyvää adventinaikaa
kaikille lukijoille!