Ei tiedolla, ei taidolla - vaan tunteella?

Ihan tuossa tämän palstan oikealla puolella näyttäisi lukijaa silmiin katselevan kaksi asiallisen ja luotettavan oloista miestä. Toinen sanoo olevansa valtakunnansovittelija, toinen taas kertoo työnantajakseen Suomen. Tuntuuko valinta vaikealta? Älä suotta pohdi, valitse puhtaasti tunteella. Perustele vasta sen jälkeen valintaasi järkisyillä.

Vanhaan hyvään aikaan, jos se sitä oli, tekivät äänestäjät valintansa vaaleissa puoluepoliittisin perustein. Käytävässä presidentinvaalissa näyttäisi siltä, että liikkeellä ollaan tunnepohjalta. Kumpi kasvoista miellyttää, kumman imagossa on jotain koukuttavaa, se valitaan.

Joku saattaisi soimata äänestäjää moisesta käyttäytymisestä mutta se taitaa olla turhaa. Käytännössä etenkin presidentinvaalin toinen kierros on sujunut ehdokkaiden välisiä keskusteluja seuratessa sen verran suuren harmonia vallassa, että eroja on asialinjalla melko vaikea tehdä. Kumpikin panttaa todellista Nato-kantaansa, ympäristö on tärkeää ja tietysti pieni ihminen kaiken keskellä. Revi siinä sitten suuria pesäeroja, kun kaksikko päälle päätteeksi ryhtyy vielä puolustelemaan toistensa sanomisia.

Oikeastaan tekisi mieli kysyä, ovatko presidentiksi pyrkivät Niinistö ja Haavisto ihan ”aikuisten oikeesti” niin samoilla linjoilla? Ettei vain olisi kyse kampanjakoneiston luomasta strategiasta, jolla kaksipuoluejärjestelmäkin vaaleissa yleensä toimii. Kun asettuu mahdollisimman lähelle keskilinjaa, on mahdollisuus nousta vaalin voittajaksi, koska ei ärsytä suurta massaa.

Onpa sitten ehdokkaansa valinnut millä perusteella hyvänsä, on valinta jokaisen kohdalla oikea ja hyväksyttävä. Ei ole suvaitsevaista tai suvaitsematonta valintaa, eikä missään tapauksessa väärää valintaa. On vain yhteisesti päätetty keino valita valtakunnalle päämies ja määritetty, ketkä saavat valintaan osallistua. Onneksi osallistumisoikeus on Suomessa näinkin laaja. Käyttäkää sitä!