Keskustelua ja avoimuutta

Punkalaitumen vanhushuolto toimii pääpiirteittäin moiteettomasti mutta tilan puute puhuttaa. Avoin keskustelu on tästäkin aiheesta paikallaan, sillä vanhushuolto on monien toimijoiden yhteispeliä, jossa omaistenkin ääntä on kuunneltava.

Punkalaitumella vanhushuoltoa pidetään yleisesti varsin korkeatasoisena. Rakennuskantaa on uusittu rivakasti 1990-luvulta lähtien ja hoidon taso tunnustetaan myös käyttäjien suunnasta hyväksi.


Uuden vanhainkodin rakentaminen Pakarin joitain yhteyteen joitain vuosia sitten oli vanhushuollossa kauan odotettu parannus. Se toi vanhushuollon palvelut kokonaisuudessaan keskipitäjälle ja poistii entisessä vanhainkodissa vanhusten asumista ja hoitohenkilökunnan työskentelyä haitanneet epäkäytännöllisyydet.


Punkalaitumen kunnan ja nyttemmin Sastamaalan perusturvakuntayhtymän strategia vanhushuollossa nojaa kotona asumisen tukemiseen. Tämän strategian katsottiin uutta vanhainkotia suunniteltaessa olevan avain siihen, että petipaikat riittävät.


Pääpiirteittäin strategia onkin tuottanut toivotun tuloksen mutta vanhusvoittoisessa pitäjässä marginaalit tahtovat olla sen verran leveitä, että ongelmiakin on ilmaantunut: Laitospaikkoja joudutaan jonottamaan pitkiä aikoja ja vapautuvat paikat menevät vuodeosastoilla hoitopaikkaa odottaville. Vaihtuvuuskin on ollut normaalia vähäisempää eli kuntouttava hoito-ote, josta vanhushuolto ilman muuta ansaitsee kiitoksen, on osaltaan vaikuttamassa siihen, että laitospaikkoja ei vapaudu samalla tahdilla kuin esimerkiksi muualla Saspen vanhushuollon yksiköissä.


Vanhushuoltoa kunnissa arvioivat useat tahot, virallisesti ja epävirallisesti. Käyttäjät ja heidän omaisensa ovat tässä arvioinnissa tärkeä ryhmä.


Viralliset tahot tuijottavat lainsäätäjän asettamia mittareita hoitoa arvioidessaan, käyttäjien arviointi taas perustuu subjektiivisiin kokemuksiin. Molemmat ovat yhtä arvokkaita palvelun tuottajalle, vaikkei näitä kahta arviointitapaa voikaan yhteismitallistaa.


Avoin keskustelu ja palautteen anto on vanhushuollossa tärkeä asia. Loppuviimeksihän vanhushuollossa on kyse työstä ihmisen parissa, ihmisen hyväksi, eikä silloin ole ollenkaan yhdentekevää se, mitä vanhus tai hänen omaisensa ajattelee saamastaan palvelusta.


Toimiva keskusteluyhteys, kuunteleminen ja avoimuus takaavat parhaiten myös yhteispelin sujumisen. Vanhushuollon nykyisen strategian onnistumisessa ensiarvoisen tärkeä asia on, että kaikki puhaltavat yhteiseen hiileen.
Keskustelu on jälleen kerran avattu. Jatkoa odotellessa.

Toteutus: JPmedia