Pää pinnalla, köli pohjamudissa?

Punkalaitumen kunnan talous on pitkästä aikaa nousu-uralla. Haasteita ja uhkia on silti ilmassa, niistä suurin on kunnan tulorakenteen vinoutuma valtionosuuspainotteiseksi.

Punkalaitumen kunta nousi kuin korkki veden pinnalle taloutensa puolesta viime vuonna. Hämeenkyröön valittu kunnanjohtaja Antero Alenius jättää näin seuraajalleen eurojen puitteissa puhtaamman pöydän aloittaa kuntalaivan ohjaimissa, jos kohta haasteitakin riittää omiksi tarpeiksi.


Punkalaitumen talous on pelottavalla tavalla sidoksissa valtionosuuksiin. Niistä koostuu jo 47 % kunnan kaikista tuloista. Verotuloilla saadaan kunnan toimintoja rahoitettua ainoastaan 35,5 % ja verotulokertymä on maakunnan alhaisin, vain 2.306 euroa asukasta kohti. Vastaava luku on koko maassa keskimäärin 3.300 euroa.


Sunnuntaisia eduskuntavaaleja edeltävällä viikolla ei ole tuskin epäselväksi jäänyt se, että Suomen valtiontaloudella on suuria haasteita edessään. Valtiolla on melkoisesti velkaa laman aikaisen elvytyksen ansiosta ja menokasvua on pystyttävä hillitsemään. Se tarkoittaa sitä, että valtion on jostain myös löydettävä säästöjä. Kestävyysvaje, on se sitten viisi tai kymmenen miljardia euroa, edellyttää tätä.


Puolueista ainakin kokoomus ja SDP ovat väläytelleet kuntauudistuksen tarpeellisuutta. Punkalaitumen näkövinkkelistä uuden kuntauudistuksen ajaminen ennen PARAS-hankkeeseen liittyvien rajan siirtojen tomujen laskeutumista on hätiköityä. Edes viiden vuoden siirtymäaika, joka takaa kuntien henkilöstön työpaikat, ei ole ummessa. Näin tehtyjen liitosten todellisia taloudellisia tai toiminnallisia vaikutuksia ei kukaan pysty arvioimaan.


Punkalaitumella on yhtä kaikki varauduttava henkisesti siihenkin, että tuleva hallitus ottaa osan menoleikkauksistaan kuntien selkänahoista. Se olisi meille vakava paikka, koska esimerkiksi viiden prosentin leikkaus valtionosuuteen tarkoittaisi Punkalaitumella 500.000 euron vuotuista menetystä.


Vaikka kaikkea ei saisi euroissa mitata, konsultoivat ne tehokkaasti kunnan toimintaa. ”Euromääräisesti” pystyy valtiokin kuin ohimennen ajamaan kuntia liitoksiin. Todetaan vain, ettei kunta pysty rahoituksensa puitteissa tuottamaan kaikkia peruspalveluita. Niin yksinkertaista se on, mutta ei toivottavasti totta seuraavalla hallituskaudella.

Toteutus: JPmedia