Olemme Facebookissa!

01.08.2019 Punkalaitumen päivä oli täynnä historian havinaa

Kaisa Kirkko-Jaakkola esitteli Sulo Uuton ottamia kuvia Yli-Kirralla Punkalaitumen päivänä. Yleisö kuunteli Kirkko-Jaakkolan mielenkiintoisia taustatietoja helteisessä säässä.
Punkalaitumen päivän juhlaa vietettiin sunnuntaina Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla. Tapahtumassa juhlistettiin 380 vuotta täyttävää kuntaa ja seurakuntaa sekä museoyhdistyksen 65 vuotista taivalta.

Perinteinen juhla alkoi Satakuntalaisten laululla ja jatkui Punkalaitumen museo- ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpään puheenvuorolla. Hän kävi läpi museon historiaa sekä 65 vuotta kestänyttä taivalta.


– Noin 120 vuotta Yli-Kirra toimi tällä paikalla maatilana. Ensimmäinen talon isäntä oli Johan Matson. Maatilana tämä paikka pysyi vuoteen 1928 asti, jolloin silloinen talon isäntä Paavo Yli-Kirra kuoli vain 31 vuoden ikäisenä, taustoitti Sillanpää museon historiaa.


Yli-Kirralla ei ollut perijää, joten tila myytiin huutokaupalla. Kunta teki huutokaupassa korkeimman tarjouksen, mutta rupesi pian myymään peltoalaa ja rakennuksia. Pihapiiri ja jäljelle jääneet rakennukset luovutettiin museo- ja kotiseutuyhdistykselle, joka rupesi vähitellen täydentämään rakennuskantaa Sulo Uuton vuonna 1929 ottamien valokuvien perusteella.


– Sulo Uuton kuvat ovat kyllä olleet sellainen kulttuuriteko, jolla on ollut suuri merkitys museoyhdistyksen historiassa. Museon varastosta löytyy 17 000 lasinegatiivia 1920-luvulta aina 1960-luvulle asti, jatkaa Sillanpää.


Sillanpään jälkeen ääneen pääsi Punkalaitumen kunnanjohtaja Tuija Ojala. Hänenkin puheestaan paistoi historia.


– Millainen oli ympäristö, jossa 380 vuotta sitten elettiin? Silloin valloillaan oli taikausko, vaikka Suomi olikin jo oikeusvaltio. Täällä Yli-Kirran ympäristössä pääsee heittäytymään jopa 1600-luvun henkeen mukaan, kertoi Ojala.


Ojala perehtyi puheessaan taikauskoon sekä noitiin. Hän myös kävi läpi 1600-luvun maailmalle tyypillisiä perinteitä.


– Siihen aikaan käytettiin mielenkiintoisia lääkkeitä. Yksi lääkeaine oli kihokki ja toinen terva, jota poltettiin kaikissa vähänkin varakkaissa perheissä, jatkoi Ojala.


Tämän jälkeen juhlassa pureuduttiin tarkemmin Sulo Uuton kuviin sekä historiaan Kaisa Kirkko-Jaakkolan opastuksella.


– Tänä vuonna tulee kuluneeksi 45 vuotta siitä, kun Sulo Uutto teki lahjoituksen lasinegatiiveista museoyhditykselle. 17 000 kuvasta on tällä hetkellä digitoitu 3 800, joten vielä on kova työnsarka, että loputkin kuvat saadaan digitaaliseen muotoon, tuumasi Kirkko-Jaakkola.


Sulo Uutto hankki Kirkko-Jaakkolan mukaan 17-vuotiaana ensimmäisen kameransa.


- Hän koitti erilaisia objektiiveja ja valoja. Mallina saivat toimia omat perheenjäsenet ja näistä kokeiluista tuli välillä oikeinkin onnistuneita otoksia. Häät olivat myös yksi juhla, joissa yleensä kuvattiin. Ja maisemakuvia taas on todella vähän, jatkoi Kirkko-Jaakkola.


Kuvien ja Sulo Uuton esittelyn jälkeen raikasi museon mäellä Kesäpäivä Kangasalla.


Lopuksi vieraat saivat jäädä katselemaan Uuton kuvia sekä syömään ohrakryynipuuroa ja soppaa.