Olemme Facebookissa!

03.08.2017 Historiikin julkaiseminen ja huomionosoituksia

Punkalaitumen päivänä 70-vuotias Punkalaitumen Museo- ja Kotiseutuyhdistys kutsui kunniajäseniä yhdistykseen. Kuvassa myös huomionosoitukset jakaneet yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpää (oik.), varapuheenjohtaja Arto Mettänen (vas.) ja sihteeri Aki Mikkola.
Punkalaitumen päivää sekä Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen 70-vuotisjuhlaa vietettiin viime viikon sunnuntaina Yli-Kirralla. Juhla sisälsi puheita, musiikkiesityksiä, historiikin julkaisemisen sekä huomionosoitusten jakamisen.

Juhla alkoi Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan Kalevi Sillanpään tervehdyssanoilla.

 

– Yli-Kirra on säilynyt kunnan keskeisenä paikkana koko 70 vuoden ajan. Koko ajan pyrimme kehittämään aluetta ja yhdistyksen toimintaa sekä monipuolisemmaksi että mielenkiintoisemmaksi, tuumaa Sillanpää.

 

– Punkalaitumelainen kotiseututyö tunnetaan laajalti juuri talkootyön ansiosta. Tuloksena on vahva kotiseututyön perinne, joka näyttää kiinnostavan myös uusia ja nuorempia talkoolaisia. Yhdistyksen taloustilannekin on tyydyttävä, joten voimme ottaa tulevat vuodet vastaan luottavaisin mielin, jatkaa Sillanpää.

 

Kunnan tervehdyksen tilaisuuteen toi kunnanjohtaja Jyrki Moilanen, joka pohti puheenvuorossaan sitä, mikä merkitys museon toiminnalla on kunnalle.

 

– Museo on kunnan ehdottomasti merkittävin matkailukohde. Lisäksi museon esineistön ja näytösten kautta pystytään opettamaan lapsille ja nuorille, miten joitakin asioita tehtiin ennen koneiden aikaa. Yksi hieno piirre on myös se, että täällä on korkea yhteisöllisyyden taso, sanoo Moilanen.

 

Moilasen jälkeen vuorossa olivat musiikkiesitykset. Ensimmäisenä lavan valtasivat siskokset Hanna-Maria ja Henriikka Varpula, jotka soittivat viuluilla kappaleet Akselin ja Elinan häävalssi sekä Romanssi. Toinen musiikki- ja lausuntaesitys oli Satu Ahvenuksen, Tenho Kurkan ja Matti Lehden käsialaa. He esittivät Vänrikki Stoolin tarinoista tutun Otto Mannisen suomentaman Maamme-laulun. Heitä säesti Anni Uusi-Kuitti.

 

Juhlapuheen piti punkalaitumelaisetkin sukujuuret omaava Suomalaisuuden liiton toiminnanjohtaja Antti Ahonen. Hän puhui kolmesta aihealueesta: itsenäisestä Suomesta, Kalevalasta sekä Punkalaitumesta.

 

– 1800-luvulla Suomi oli tuntematon maankolkka pohjoisessa. Elias Lönnrot teki kuitenkin ensimmäisenä maastamme tunnetun ympäri Eurooppaa, kun hän kirjoitti Kalevalan. Kyseinen teos on toiminut tuhansille ihmisille ja yrityksille inspiraation lähteenä, kertoo Ahonen.

 

– Punkalaitumesta, alkuperäiseltä kirjoitusasultaan Punkalaitiosta, on ensimmäisen kerran maininta vuodelta 1540, jolloin se oli Huittisten hallintopitäjän alainen osa. 1600-luvulla kuitenkin Punkalaitumesta tehtiin oma seurakunta ja kunta, jatkaa Ahonen.

 

Ahonen kertoi myös Punkalaitumeen jotenkin liittyvistä henkilöistä, kuten Valpuri Kynistä, Viljami Pylkkäästä ja Punkalaitumen vävypojasta Mauno Koivistosta.

 

Historiikki ja huomionosoitukset

 

Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen 70 vuotta kestänyt historia niputettiin kirjoihin ja kansiin. Kotiseutuneuvos, kirjailija ja toimittaja Raija Kouri kokosi historiikin sekä esitteli ja julkisti sen juhlassa.

 

– Punkalaitumen museoyhdistyksen historiikin, Työ tekijäänsä kiittää, kokoaminen oli erityisen mielenkiintoinen ja mielekäs tehtävä. Yhdistys on melko pieni, eikä se sijaitse kovin suuressa kunnassakaan. Ensimmäisenä heräsi kysymys, miten yhdistys voi pärjätä niin hyvin? Onneksi pääsin itse selvittämään, mikä on yhdistyksen salaisuus, kommentoi Kouri.

 

Kourin mukaan yhdistyksen 70 vuoden aikaiset pöytäkirjat, joista historiikkia ryhdyttiin kokoamaan, olivat hyvässä tallessa ja järjestyksessä eikä mikään ollut kateissa tai hukassa. Kouri kiitteli myös muita lähteitään kuten paikallislehteä, kotiseutuneuvos Juhani Helariuttaa sekä yhdistyksen nykyistä puheenjohtajaa Sillanpäätä ja sihteeri Aki Mikkolaa.

 

– Salaisuudet alkoivat vähitellen materiaaleja tutkiskellessani selvitä. Yksi selkeä tekijä olivat pitkäaikaiset johtokunnat ja puheenjohtajat sekä Nestor ja Niilo Valosen osuus museon rakentumiseen, paljastaa Kouri.

 

Kirjasta löytyy Kourin mukaan paljon kuvia, jopa hääkuvia, joiden avulla voi muistella kuluneita vuosikymmeniä.

 

– Lopuksi tulee vielä muistaa, että jokaisella aikakaudella ihmiset ovat eläneet elämäänsä parhaaksi kokemallaan tavalla. Punkalaitumen Museo- ja Kotiseutuyhdistys ei ole vain kerännyt tavaraa vaan on tehnyt elävän museon, jossa tavat, esineet ja välineet tulevat vierailijoille tutuiksi, summaa Kouri.

 

Puheenjohtaja Sillanpää sekä yhdistyksen varapuheenjohtaja Arto Mettänen jakoivat juhlan päätteeksi huomionosoituksia. Ensimmäiseksi yhdistyksen viirit luovutettiin Raija Kourille, Antti Ahoselle sekä Aki Mikkolalle. Yhdistys kutsui kunniajäsenikseen Alli Hynnän, Aarre Koivuniemen, Mauno Kosken, Isto Lehtisen, Anna-Maija Nevalaisen, Valdemar Nummelinin, Risto ja Sirpa Ristimäen, Kalervo Saarikon, Veikko Sillanpään sekä Olli Ylijoen.

 

Huomionosoituksen saaneiden henkilöiden puolesta kiitokset lausui Anna-Maija Nevalainen. – Toivomme varmasti kaikki, että museo- ja kotiseututyö paikkakunnalla jatkuisi vielä vuosikymmeniä, sanoo Nevalainen.

 

 

Evästeet