Olemme Facebookissa!

07.04.2022 Usko tulevaisuuteen pitää säilyttää

Kansanedustaja Jouni Ovaska ja aluejohtaja Lauri Inna alustivat ajankohtaisista turvallisuusasioista kunnantalon valtuustosalissa. Molemmat pitivät lähes selvänä, että Suomi tulee jättämään ennen kesää hakemuksen pääsystä puolustusliitto Naton jäseneksi.
Punkalaitumen Keskusta järjesti tiistaina kunnantalossa keskustelutilaisuuden turvallisesta tulevaisuudesta. Keskustelun alustajina puhuivat keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska sekä Keskon aluejohtaja Lauri Inna.

Tilaisuuden aluksi Ovaska ja Inna pitävät alustukset.


Jouni Ovaska totesi, että Ukrainan sodan myötä Suomen turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti. Muutoksia tapahtuu tällä hetkellä niin nopeasti, että varautuminen tulevaan on hyvin haasteellista.


– Suomen turvallisuuspolitiikan pitkät linjaukset ovat niin ikään tarkastelun alla, mitä tilanne tekee niille? Suhtautuminen Nato-jäsenyyteen muuttuu koko ajan. Selontekoa mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista tehdään tällä hetkellä, ja saattaa olla, että toinen selonteko aloitetaan ennen kuin ensimmäinenkään on valmis, sanoo Jouni Ovaska. Hän kehottaa miettimään, että mitä Nato-jäseneksi hakeutuminen merkitsisi ja mitä jäsenenä oleminen merkitsisi.


Tämän hetken turvallisuustilanteessa positiivisena asiana Ovaska nostaa esiin Euroopan yhtenäisyyden.
Lauri Inna tuo keskusteluun puolustusvoimien näkökulman. Onhan hän työskennellyt ennen kunta- sekä liike-elämän työuraansa Puolustusvoimissa.


– Suomen Puolustusvoimista on tehty 1990-luvun lopusta lähtien Nato-yhteensopivaa. Meillä ei ole siis sen suhteen ongelmaa, jos liitymme Natoon. Suurempana kysymyksenä näen sen, että kuinka kauan niin sanottu odotushuonevaihe kestäisi ja mitä sen aikana voisi tapahtua? Lauri Inna pohtii.


Myöskin Keski-Euroopan riippuvuus idän energiasta pohdituttaa Innaa. – Siellä ollaan totaalisen riippuvaisia Venäjältä ostettavasta kaasusta. Sitä on vaikea ymmärtää täällä.

Hyvää keskustelua

 

Yleisö teki keskustelussa sekä hyviä kysymyksiä että mielenkiintoisia kommentteja.


Timo Karusta kiinnostaa, että miten reagoitaisiin Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen ilmeneviin uhkatilanteisiin, esimerkiksi Turun saaristossa tapahtuvaan, vieraan vallan suorittamaan maihinnousuun. Lauri Innalla on selkeä näkemys asiasta. – Karunen, Ali-Rantala ja kumppanit menisivät paikalle vakaina ja hoitaisivat tilanteen, eli puolustusvoimilla on uskoakseni kyky hoitaa mahdolliset uhkatilanteet pois päiväjärjestyksestä.


Myös Harri Lumme kysyy odotushuonevaiheesta. Hän pohtii, että miten Nato-maat reagoisivat Suomen mahdolliseen hakemukseen. Voisiko Venäjä painostaa kaasulla jotakin maata olla antamasta hyväksyntäänsä Suomelle, ja lopputuloksena olisikin Naton ulkopuolelle jääminen. Jouni Ovaska toteaa, että Nato-prosessiin lähdettäessä pitää olla selvää, että se johtaa maaliin. Se, miten pitkäksi prosessi tulee, ei oikein ole arvioitavissa etukäteen.


Risto Simula pohtii, miten paljon luonnonvaroja, kuten uraania, titaania, rautamalmia, mutta myös viljavaa viljelysmaata jäisi Venäjälle, jos se voittaisi Ukrainan. Yleisö saattaa vain pohtia, että minkälaisia ongelmia viljelysmaan jääminen globaalin ruoantuotannon ulkopuolelle aiheuttaisi kuunnellessaan Risto Simulan listaa elintarvikkeiden tuotanto- ja vientimääristä Ukrainassa.


Simo Kedon kysymykseen siitä, miten isot yritykset suhtautuvat kriisiin, toteaa Lauri Inna, että yrityspuolella kannetaan vastuuta. Jouni Ovaska on hieman empiväinen ja epäilee, että kaikissa yrityksissä ei ole tilannetta kokonaisuudessaan ymmärretty eikä ole vielä tästä syystä reagoitu.


Tuija Ojala nostaa esiin paitsi ukrainalaiset myös venäläiset turvapaikanhakijat ja sen minne he suuntaavat. Ovaska toteaa Supon ja rajan tarkkailevan tilannetta ja viisumipolitiikkaa.


Sami Ali-Rantala ja Outi Uusi-Kouvo kommentoivat pakolaistilannetta, mutta he myös pohtivat Suomen huoltovarmuutta. Jouni Ovaska toteaa, että Suomi on varautunut monella sektorilla. Sami Ali-Rantala huomauttaa, että olisi ehkä aika alkaa ajatella täällä itsenäisesti, eikä kysyä kaikkeen lupaa Brysselistä.


Niin Lauri Inna kuin Jouni Ovaska toteavat, että nyt tarvitaan ennen muuta uskoa tulevaisuuteen. Ukrainan sota koskettaa kaikkia. Lauri Inna epäilee, että kriisistä selviämiseen ja turvallisuuden tunteen palautumiseen ei riitä yksi sukupolvi. Jouni Ovaska korostaa aikuisten vastuuta lasten ja nuorten selviämiseen. Tulevaisuuden uskon luominen on nyt aikuisten harteilla.

Turvallisuustapahtumia kentällä


Punkalaitumen Keskustan puheenjohtaja Linda Lähdeniemi kertoo, että Keskusta on järjestänyt ympäri Suomen vastaavan tyyppisiä tilaisuuksia.


– Turvallisuusympäristömme on muuttunut ja sen vuoksi turvallisuudesta ja tulevaisuudesta on hyvä käydä rehellistä sekä suoraa keskustelua.


Linda Lähdeniemi on tyytyväinen tilaisuuden keskusteluun. – Valtuustosalissa syntyi erinomaista keskustelua sekä kysymyksiä turvallisuustilanteesta. Yleisöstä esitettiin myös omia näkemyksiä laajasti, mikä vei keskustelua aina joka puheenvuorossa syvemmälle aiheeseen ja toi eri näkökulmia siihen. Lisäksi saimme tilaisuuteen huikeat alustajat, joilla on näkemystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, sanoo Linda Lähdeniemi.
Keskustelua luotsasi Punkalaitumen Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Juha Aro.

Teksti: Anu Helariutta-Koskua

 

Evästeet