Olemme Facebookissa!

10.10.2019 Kotimaisen ruoan käyttäminen paras ilmastoteko

Raisio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Mäkelä tuntee kotimaisen ruokaketjun pellolta kuluttajan pöytään. Omassa viljelyksessä hänellä on muun muassa noin 130 hehtaaria entistä turvetuotantoaluetta Arkkuinsuolla. – Parempi, että vanha suo tuottaa ja sitoo hiiltä, kuin että on joutomaana, Mäkelä sanoo.
– Maidon juonnin lopettaminen ilmaston nimissä menee liiallisuuksiin. Paras ilmastoteko suomalaiselta kuluttajalta on syödä monipuolisesti kotimaassa tuotettua ruokaa, sanoo Raisio Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Mäkelä. Mäkelän sanoilla on painoa, sillä hän on vuosikymmenet ollut kotimaisen elintarviketeollisuuden näköalapaikoilla.

Ilkka Mäkelä teki työuransa Saarioinen Oy:n palveluksessa tuotantopäällikkönä, Saarioisten Säilyke Oy:n toimitusjohtajana, tehtaanjohtajana ja lopulta koko Saarioinen Oy:n toimitusjohtajana. Tällä hetkellä hän johtaa muun muassa Raisio Oy:n ja Kalaneuvos Oy:n hallituksia. Lisäksi Mäkelä viljelee kotitilaansa Palojoella.


– Viime vuosina vastuullisuuden näkökulma on tullut vahvasti esille läpi koko elintarvikkeiden tuotantoketjun. Kuluttajat odottavat ketjulta läpinäkyvyyttä. Ilmastokeskustelu on tuonut oman lisänsä ja keskustelu on käynyt turhankin voimakkaasti. Itse korostaisin paikallisuutta ja kotimaisten tuotteiden käyttämistä, Ilkka Mäkelä pohtii.


Hänen mukaansa ilmastolla on toki sijansa keskustelussa ja esimerkiksi Raisio ottaa näkökulman huomioon omassa toiminnassaan. – Meillä on vahvat kasvispohjaiset tuotteet ja niihin panostamme jatkossakin. Raisiossa investoimme 45 miljoonan euron tehdashankkeeseen.


Lisäksi Raisio on mukana parantamassa Itämeren tilaa. – Kalan kulutuskysyntä kasvaa koko ajan ja siten tarvitaan lisää rehua kalojen ruokintaan. Rehun raaka-aineena käytämme Itämerestä nostettua kalaa. Tämä vähentää Itämeren fosfori- ja typpikuormaa.

Vienti on mahdollisuus


Monet kotimaiset elintarvikeyritykset tähyilevät tällä hetkellä Kaukoidän markkinoille. Kotimaisen elintarviketeollisuuden tärkeimpänä mahdollisuutena myös Ilkka Mäkelä näkee viennin. – Raision päämarkkina-alue on Eurooppa. Siellä on mahdollisuuksia ja se on painopisteemme. Tekemistä on silläkin alueella vielä runsaasti.


Vuonna 2017 Mäkelä laati maa- ja metsätalousministeriölle selvityksen elintarvikeketjun kannattavuudesta, viennistä ja lisäarvon tuottamisesta. – Selvityksessä korostin viennin merkitystä. Suomi on siinä suhteessa runsaasti jäljessä esimerkiksi Tanskaa, jossa viennin arvo on suurempi kuin Suomen koko elintarvikeketjun. Myös ruotsalaiset ovat osanneet hyödyntää viennin meitä paremmin.


– Viennissä pitää olla jatkuvuutta ja säännöllisyyttä. Ylijäämäerien vieminen ulkomaille ei ole mitään vientiä, Mäkelä painottaa. Ja lisää, että eurooppalaiset vientimarkkinat riittäisivät monelle kotimaiselle toimijalle.


Pohjoinen ulottuvuus on sana, joka toistuu Mäkelä puheessa usein viennistä puhuttaessa. – Suomi on pohjoisin maa, jossa alkutuotantoa voidaan harjoittaa. Tätä tulisi hyödyntää paremmin. Meidän ei tarvitsisi viennin osalta onnistua vallan kauheasti, kun se jo olisi iso asia viisimiljoonaiselle kansalle. Jos tuotteille saataisiin vientiä, siitä hyötyisivät etenkin alkutuotanto ja teollisuus, kunhan jalostusaste olisi mahdollisimman korkea. Nopeita voittoja ei ole kuitenkaan tarjolla, vaan vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä.

Pienet tilat häviävät


Kotimainen maatalous on ollut isossa murroksessa viimeisinä vuosikymmeninä. Ilkka Mäkelä toteaa kehityksen jatkuvan kohti suurempia tilakokoja.


– Tilakoon on jatkossakin kasvettava ja perusmaatalouden muututtava entistä enemmän yritystoiminnan suuntaan. Pienten tilojen elinmahdollisuudet ovat heikot, ellei liikevaihtoa ja kannattavuutta löydetä muualta. Sekin vaatii pitkäjänteisyyttä ja onnistumisista, josta esimerkkinä voisi nostaa paikallisen Metsärannan Lihan, Mäkelä sanoo.


Tulevaisuudessa alkutuotannosta häviävät Mäkelän mukaan ”vapaa-ajan viljelijät”. – Viljatilojen osalta kannattava tilakoko tulee olemaan satoja hehtaareita. Myös tilojen välisen yhteistyön merkitys korostuu.


– Muutosta voi kuvata omienkin viljelijäkokemusten kautta. Kymmenen vanhana olin ruumenpoikana, kun viljaa puitiin tappurilla. Isoisällä oli kuivuri, johon mahtui 12 säkkiä viljaa ja peltoa oli 12 hehtaaria. Pellolla hän touhusi läpi vuoden. Nyt kuivuriin mahtuu 470 säkkiä ja sadonkorjuusta puhutaan päivissä, Mäkelä kuvailee.


Sama muutos koskee koko elintarvikeketjua. – Automaatio ja robotiikka ovat tulleet mukaan kuvioihin. Robotit ovat jo pitkään olleet käytössä broilerien jatkojalostuksessa ja nykyään ne leikkaavat jo sikojakin.


– Suomalaisen elintarviketeollisuuden etu on, että se osaa valmistaa suomalaisille sopivia tuotteita. Saarioisten maksalaatikko tuli markkinoille vuonna 1957 eli samana vuonna, kun synnyin. Sitä löytyy edelleen kauppojen hyllyiltä. Suomalaisen kuluttajan kunniaksi on sanottava, että heillä on vahva kotimaisuuslähtöisyys.


Vaikka muutos elintarvikeketjussa on jatkuvaa, on tulevaisuudelta lupa odottaa myös hyvää. – Osa on aina pärjännyt ja pärjää jatkossakin, kunhan löydät oman sektorisi ja olet riittävän hyvä, Ilkka Mäkelä sanoo.