Olemme Facebookissa!

11.11.2021 Peuranlihakeitto maistui ja vieraita riitti juhlapeijaisissa

Riistakeitto maistui Pietarinaukiolla metsästäjien juhlapeijaisissa. Janne Uusi-Kämppä pysähtyi juttelemaan pöydän päässä keittoa syöneiden Irma ja Tapio Liemolan kanssa.
Kuutisensataa annosta peuran lihasta valmistettua riistakeittoa jaettiin Pietarinaukiolla viime sunnuntaina paikallisten metsästäjien järjestämissä juhlapeijaisissa. Vieraita metsästäjät saivat tempaukseensa Punkalaitumella jopa 700, mikä väkilukuun suhteutettuna on varmasti valtakunnallista kärkeä. Eri puolilla Suomea järjestetyt juhlapeijaiset olivat yksi Suomen Metsästäjäliiton 100-vuotisjuhlan päätapahtumista.

Juhlapeijaisten järjestelyistä vastasivat paikkakunnalla toimivien neljän metsästysseuran ja yhden metsästysseurueen jäsenet. Kaksi soppatykillistä keittoa oli valmistanut Leena Aro ja jakamisesta huolehtivat metsästäjät vaimoineen. Keiton lisäksi tarjolla oli voileipiä ja halukkaat pääsivät paistamaan myös Metsärannan Lihan makkaroita ja juomaan nokipannukahvit.


Tapahtuma kesti neljä tuntia ja koko ajan väkeä riitti Pietarinaukiolla hyvin. Metsästäjät tunnisti värikkäistä metsästysvaatteista ja peijaisten aikana vaihdettiin kuulumisia metsästysaiheiseen liittyen. Paikalla oli myös usean eri rodun metsästyskoiria, jotka olivat etenkin perheen pienemmän väen suosiossa.


– Juhlapeijaisten eteen tehtiin kymmeniä talkootunteja ja hyvää yhteistyötä. Hienoa, että saimme näin paljon vieraita juhliin, kiitteli järjestelyissä aktiivisesti mukana ollut Janne Uusi-Kämppä.


Hän jutteli ruokailua varten varatun pöydän päässä sastamalalaisten Irma ja Tapio Liemolan kanssa. Liemolat poikkesivat peijaisiin samalla, kun noutivat Punkalaitumelta muutaman peuran vasan ruhon.


– Olemme hankkineet täältä peuran ruhoja jo useana vuonna. Peuran liha on hyvän makuista ja onhan se luonnossa kasvanutta ja puhdasta ruokaa, Liemolat kertovat.


Juhlapeijaisia he pitivät hyvänä ideana ja riistakeittokin sai kiittävän arvion. – Keitto oli hyvää ja sopivan lämmintä tällaisella kelillä.

Metsästyksen imago parantunut


Punkalaitumen juhlapeijaisiin osallistui myös Suomen Metsästäjäliiton liittohallituksen varapuheenjohtajana vuodesta 2017 toiminut punkalaitumelainen Ilkka Mäkelä. Hän kiitteli paikallisten metsästäjien aktiivisuutta liiton 100-vuotisjuhlapeijaisten järjestämisessä. – Tämä on hieno tapa lähestyä paikallisia ihmisiä ja maanomistajia. Juhlapeijaisissa metsästystä tuodaan esille positiivisesti. Jopa Helsingissä Narinkkatorin juhlapeijaisiin osallistui pari tuhatta ihmistä.


Mäkelän mukaan metsästyksen imago on parantunut viime vuosina. – Metsästys koetaan tällä hetkellä positiivisemmaksi toiminnaksi kuin vuosia sitten. Metsästäjät ovat suurin luonnonsuojelijajoukko Suomessa ja tekevät myös merkittävää viranomaisyhteistyötä antaessaan suurriistavirka-apua poliisille.


Metsästyksen ympärillä keskustellaan tällä hetkellä neljästä isommasta asiasta: susista, valkohäntäpeuroista, villisioista sekä lyijyhaulien käytöstä.


– Susikysymys jakaa ihmisiä ja asia puhuttaa erityisesti maaseudulla, sillä susien pihakäynnit ovat lisääntyneet. Metsästäjäliitto kannattaa suunniteltua kannanhoidollista metsästystä, sanoo Ilkka Mäkelä.


Valkohäntäpeuran kannan vähentäminen on ollut jo jonkin aikaa tavoitteena. – Nyt näyttää, että kanta on kääntynyt laskuun ja siinä metsästäjät ovat tehneet suuren työn tälläkin alueella. Metsästäjäliitto on osaltaan ollut tukemassa tavoitetta. Jahtiaikaa ja metsästyskoiran käyttöaikaa on saatu pidennettyä, samoin liitto sai tänä syksynä erityisluvan valonvahvistinten ja keinovalon käyttöön jahdissa. Seurojen pitää tähän saada lupa liitolta, joka on luvanhaltija. Jo nyt mukana on satoja seuroja ja mukaan pääsee myös kesken jahtikauden.


Villisika puhuttaa, koska sen pelätään levittävän maahan afrikkalaista sikaruttoa. – Tällä alueella villisiat eivät ole vielä ongelma, mutta kanta on pidettävä pienenä, koska se on tehokkain keino estää ruton leviäminen. Sikaruton leviäminen tarkoittaisi Suomessa sikataloudelle erittäin suuria ongelmia, siksi tautia ei saa tänne päästää.


– Tulevaisuudessa metsästykseen kohdistuu kaksi isoa haastetta: metsästäjien ikääntyminen ja kaupungistuminen. Metsästäjäliitto tekee aktiivisesti työtä, jotta nuoria ja naisia saataisiin mukaan harrastuksen pariin. Varsinkin naiset ovat iso voimavara ja heidän määränsä metsästäjäjoukossa on koko ajan kasvamassa.


Suomen noin 300 000 metsästäjän joukosta 145 000 kuuluu Metsästäjäliittoon. Liitolla on myös runsaat 2 700 jäsenseuraa. – Valvomme jatkuvasti jäsenkuntamme etuja muun muassa eri ministeriöiden ja Luonnonvarakeskuksen suuntaan. Asiakenttä on laaja, mikä itsenikin tässä hommassa aluksi yllätti, Ilkka Mäkelä sanoo.

 

Teksti: Juha Aro

 

Evästeet