Olemme Facebookissa!

13.08.2020 Punkit piinana Punkalaitumellakin

Punkkisyyni kannattaa tehdä luonnossaliikkujalle. Niin ihmisille kuin kotieläimillekin. Kuvan punkki poistettiin kotikissan turkista kuluvalla viikolla.
Puutiaisiakin tarvitaan ekosysteemissämme, vaikka niistä ei oikein kukaan pidä. Nämä puutiaiset, puhekielessä punkit, ovat myös niin suuresti runsastuneet, että niiden äkillistä vähenemistä on turha odotella. Tänä kesänä puutiaishavaintoja on runsaasti myös Punkalaitumelta.

– Määrät ovat räjähtäneet, eivätkä vain Euroopassa ja Pohjolassa, vaan myös Amerikassa ja Aasiassa. Punkkien tuomat tauditkin ovat lisääntyneet. Lähes kaikki nisäkkäät kelpaavat punkille veriaterian lähteeksi. Niitä on löydetty muun muassa myyristä, oravista, hiiristä, siileistä, peuroista, kertoo Turun yliopiston biologian laitoksen tutkija, kokenut punkkiasiantuntija Tero Klemola.


Munasta kuoriutuva toukka voi ottaa veriaterian lähteeksi hiiren, nymfi vaikkapa jäniksen ja puutiaisnaaras peuran. Näiden kantajaeläinten avulla punkit pääsevät sitten puutarhoihin, kotipihoihin, puistoihin.
– Punkkeja on nykyään lähes kaikkialla, monenlaisissa elinympäristöissä, Klemola sanoo.


Punkkilajeja tuhansia


Punkkilajeja on kymmeniätuhansia, joista vain pieni osa elää Suomessa. Useat punkkilajit ovat   myös hyödyllisiä maaperän lahottaja. Suomessa käytännössä vain puutiainen ja Siperian puutiainen eli taigapunkki välittävät taudinaiheuttajia ihmisiin. Jokunen vuosi sitten Turun yliopisto sai yleisöltä 20 000 puutiaista, joista tutkittiin muun muassa taudinaiheuttajabakteereita ja -viruksia.


– Borrelioosi on yleisin sairaus, minkä punkeista voi saada, Tero Klemola toteaa.

Aivokuume ja muuta vaarallista


Jos on oikein huono tuuri, sairastuu TBE-viruksen aiheuttamaan aivokuumeeseen. Punkkisyyni on hyvä tapa välttää punkkien tuomia ikävyyksiä. Se pitäisi tehdä ihmisten lisäksi myös kotieläimille. Kyllähän koira ja kissa melkoisia punkkimagneetteja ovat. Niin ikään pitkähihaiset paidat ja pitkälahkeiset housut suojaavat. Jos kuitenkin punkki tarttuu ihoon, voi sen kynsinkin saada poistettua tai kotona voi varustautua punkkipinsetein ja -raudoin. Voi punkin poksauttaa polttamalla tai sen voi laittaa huolellisesti roskiin, jotta bakteereista ja viruksista varmasti päästään, muistuttaa Klemola.


Punkkeja on ollut ihmisten ja eläinten harmina jo pitkään.


– Borrelioosi eli Lymen tauti on punkin levittämän bakteerin aiheuttama infektio, jota hoidetaan antibiooteilla. Nautojen punatauti liitettiin aikoinaan punkkeihin, Aleksis Kiven oireiden on ajateltu sopivan borrelioosin. Jopa Jäämies Ötzin on kerrottu kärsineen borrelioosista. Ensimmäiset puutiaisaivokuumetapaukset löydettiin Suomessa juuri Kumlingen alueelta Ahvenanmaalta, siitä syystä tautia aluksi nimitettiin Kumlingen taudiksi.

Punkkia pataan


Punkeista ei oikein kukaan pidä, mutta ravintona niitä käytetään.


– Linnut, etenkin rastaat ja kanalinnut, hyönteissyöjänisäkkäät kuten päästäiset, muurahaiset ja petohyönteiset napsivat kyllä punkkeja suuhunsa, Tero Klemola kertoo.


Punkit ovat maassamme levinneet jo napapiirille asti. Niitä tapaa rannoilla, ruohikoissa, metsissä, kaupunkipuistoissa ja kotipuutarhoissa.


– On hyvä muistaa, että punkkiesiintymisissä on ihan valtavia, jopa 1 000-kertaisia runsausvaihteluita. Jos vaikkapa Punkalaitumella löytyy yksi punkki, saattaa Paraisilla piileskellä tuhat samanlaista vastaavankokoisella alueella. Kuivemmilla mäntykankailla on ehkä vähemmän punkkeja, mutta saaristoissa, rannikko- ja sisämaan vesistöalueilla niitä on varmasti.


Punkit osa luontoa


Helteestä punkit eivät tykkää ja talvella ne ovat inaktiivisessa tilassa maaperän suojassa. Klemolan mukaan punkkien aiheuttamat harmit ovat tulleet jäädäkseen, koska täsmäaseita punkkien vähentämiseksi ei ole olemassa. Hän kuitenkin nauttii itse luonnosta ja kulkee siellä paljon myös kahden koiransa kanssa.


– Asun Maskussa ja koirillamme on punkkikarkote niskassaan. Täällä on ollut melko vähän punkkeja. Meidän pitää vaan oppia niiden kanssa elämään. Riskialueilla rokotukset aivokuumevirusta vastaan kuntoon, saappaat ja asusteet sen mukaan, ettei punkki tartu ja muistetaan se punkkisyyni.


Luonto tuo niin monin verroin hyvää elämään, ettei sieltä missään nimessä kannata olla punkkien takia poissa, muistuttaa tutkijakin.

 

Hanna-Mari Kamppikoski