13.12.2018 Itsenäisyyspäivää juhlittiin perinteikkäästi
Itsenäisyyspäivä aloitettiin juhlajumalanpalveluksella Punkalaitumen kirkossa. Liturgina jumalanpalveluksessa toimi seurakuntapastori Minna Rahko ja saarnan piti kirkkoherra Irina Kaukinen. Hän peräänkuulutti etenkin kirkon jäseniltä suurempaa yhtenäisyyttä.
– Jumalan Sana näivettyy, jos sen julistaminen jää muutaman pappipolon harteille. Kristinusko ei elä, jos sitä puhutaan vain kirkossa. Vaikeina aikoina rukoilijoiksi ja viestinviejiksi kelpasivat tavalliset kaduntallaajat, koska sana oli tärkein. Kutsu viedä Jumalan Sanaa eteenpäin on tarkoitettu kaikille, Irina Kaukinen korosti.
Hän oli huolissaan myös siitä, että nykyään yleisessä keskustelussa esiin pääsevät helpoiten kärkevät ja loukkaavat kommentit. – Maailman täyttää omaan napaan tuijottaminen ja omien vaatimusten korostaminen. Iltaisin televisiohuvia on seurata, kuka sanoo pahiten. Jeesus opettaa toimimaan toisin. Hän kehottaa näkemään vaivaa toisten eteen. Kuten Matteuksen evankeliumissa sanotaan: ”Suurin joukostanne on palvelija”.
Jumalanpalveluksessa kanttori Sari Mäkinen esitti uruilla muun muassa itsenäisyyspäivän teemaan hienosti sopineen tulkinnan Sibeliuksen Finlandiasta.
Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin seppelten laskuun kirkkomaan muistomerkeille. Seppele laskettiin sankarihaudalle, Karjalaan jääneiden muistomerkille ja vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden muistomerkille.
Juhla seurakuntatalossa
Muistomerkeiltä siirryttiin itsenäisyyspäivän juhlaan seurakuntatalolle. Sinne yleisön toivotti tervetulleeksi seurakuntapastori Minna Rahko. Hän korosti tervetulosanoissaan yhteistyön voimaa, josta osoituksena oli myös 101-vuotiaan Suomen kunniaksi järjestetty sinivalkoinen juhla.
Juhlapuheen seurakuntatalolla piti tammikuun alussa työnsä Punkalaitumen kunnanjohtajana aloittava Tuija Ojala. Hän käsitteli laajasti vuoden 1918 sisällissotaa niin makro- kuin mikrohistoriankin näkökulmasta.
– Suomi itsenäistyi 6.12.1917, siitä on nyt tullut kuluneeksi 101 vuotta. Ensimmäinen maailmansota hajotti Venäjän keisarikunnan, mikä johti vastaavaan yhteiskunnan hajoamiseen ja taisteluun valtiovallasta myös Suomessa. Sisäinen valtataistelu aiheutti lopulta sisällissodan Etelä-Suomea hallinneiden punaisten sekä Keski- ja Pohjois-Suomea hallinneiden valkoisten (Vaasan senaatti) välillä, 27. tammikuuta – 15.toukokuuta 1918.
Ratkaiseva yhteenotto läntisessä Suomessa oli Tampereen taistelu maalis-huhtikuussa 1918. Se päättyi valkoisten voittoon. – Neuvosto-Venäjä tuki punaisia sotajoukoin ja asein. Valkoiset voittivat sodan keisarillisen Saksan tuella. Saksan armeija miehitti eteläisimmän Suomen tärkeitä keskuksia. Sodan aikana molemmat osapuolet syyllistyivät poliittiseen terroriin ja raakuuksiin. Sodan jälkeen tuhansia punaisia tai punaisiksi epäiltyjä kuoli vankileireillä nälkään ja tauteihin. Yhteensä sota vaati 37 000 uhria.
Yhtenä sodan uhreista Tuija Ojala nosti esille ylöjärveläisen Antti Mäkikylän, joka menetti henkensä ns. valkoisen terrorin uhrina 44-vuotiaana. Taustaltaan Mäkikylä oli Mäkkylän kartanon poika, joka myöhemmin suuntautui poliittisesti sosialidemokraatiksi. Hän toimi Turun ja Porin läänin metsien ja virkatalojen tarkastajana kuolemaansa saakka ja vietti vilkasta seuraelämää aikansa vaikuttajien kanssa Pikku Ahveniston rannalle rakennuttamassaan huvilassa.
Mäkikylän kohtaloksi tuli tulla surmatuksi 7.4.1918. Surmaajia tai surman syytä ei koskaan pystytty pitävästi selvittämään ja Ojala kävikin läpi useita eri mahdollisuuksia verityölle.
Musiikkia itsenäisyyspäiväjuhlassa esitti Punkalaitumen Mieskuoro Irina Kaukisen johdolla. Kuoro lauloi Lauri Tähkän kappaleen Minun Suomeni sekä perinteisemmät Orjien kuoron ja Finlandiahymnin. Juhlan juontajana toimi kunnanhallituksen puheenjohtaja Ari Prihti.