19.01.2023 Seurakunnalla edessä isojen päätösten vuosi

Punkalaitumen ja Urjalan seurakunnilla on ollut puolitoista vuotta yhteinen kirkkoherra. Rovasti Auni Kaipia on hoitanut molempia virkoja. Työajasta 40 % on jyvitetty Punkalaitumelle ja 60 % Urjalaan.

– Ratkaisu on ollut aika toimiva ja koen, että kirkkoherran työt molemmissa seurakunnissa tulevat tehdyksi, sanoo Auni Kaipia.

Seurakunnan kirkkoherrakysymykseen yksi ratkaisu olisikin nimenomaan yhteinen kirkkoherra Urjalan kanssa. Tällöin Punkalaitumella olisi puolitoista papin virkaa eli osa-aikainen kirkkoherra ja täysiaikainen seurakuntapastori. – Itse koen, että puolitoista virkaa on Punkalaitumella riittänyt. Työt ovat tulleet tehdyksi ja taloudellisestikin ratkaisu on ollut hyvä, Kaipia kuvailee.

Yhteiset kirkkoherran virat maamme seurakunnissa eivät ole kovin yleisiä, mutta sellaisia on olemassa. Tähän asti Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli on ollut myötämielinen järjestelylle.

Vaihtoehtona yhteiselle kirkkoherralle on tietysti myös oman kirkkoherran valinta. Tähän prosessiin kuluu aikaa yli vuosi. Myös yhteisen kirkkoherran ratkaisussa virka julistetaan avoimeen hakuun. – Vaikka yhteinen kirkkoherra on ollut toimiva malli, toki voi olla myös niitä seurakuntalaisia, jotka kokevat että kirkkoherran pitäisi olla enemmän näkyvillä seurakunnan kirkollisessa työssä.

Kolmas vaihtoehto seurakunnalle on yhteenliittyminen naapuriseurakunnan kanssa. – Kyllä viime vuoden piispantarkastuksessa kävi sekin selville, että Punkalaitumen seurakunnan pysyminen itsenäisenä ei ole ikuinen ratkaisu. Asioita on kuitenkin mietittävä pidemmälläkin tähtäimellä.

Tällä hetkellä Punkalaitumen kunnalla ei ole meneillään kuntaliitossuunnitelmia, eikä myöskään valtionhallinto ole niihin kuntia patistanut. Mikäli kunta jossain kohtaan ajautuisi liitokseen, sinetöisi se myös seurakunnan kohtalon. Seurakunnan olisi liityttävä liitoskunnan seurakuntaan.

Yhteistyötä Urjalan kanssa

Punkalaitumen seurakunta on tehnyt samaan rovastikuntaan kuuluvan Urjalan seurakunnan kanssa yhteistyötä viime vuonna jonkin verran.

– Meillä on ollut yhteistä työvuorosuunnittelua, yhteinen kesäpappi ja -kanttori, nuorisotyön yhteistyötä sekä diakoniatyön yhteistyötä. Tälle vuodelle on sovittu jumalanpalvelusvierailuita sekä konsertteja ja ensi vuodelle suunnitteilla on yhteinen rippikoulu, Auni Kaipia kertoo.

Myös syksyllä aloitetut Raamattuluennot ovat yhteisiä ja niitä jatketaan kevään aikana.

Työntekijämäärältään Punkalaitumen ja Urjalan seurakunnat ovat likimain samankokoisia. Punkalaitumella on osa-aikaisen kirkkoherran lisäksi kuusi työntekijää, Urjalassa seitsemän.

– Punkalaitumella perinteinen seurakuntatyö on aktiivisempaa. Täällä seurakunta tuntuu kuuluvan ihmisten elämään ja sen toiminnassa ollaan aktiivisemmin mukana. Urjalassa kynnys lähteä mukaan tuntuu korkeammalta, Auni Kaipia pohtii.

Urjalan seurakunnassa joudutaan niin ikään pohtimaan kirkkoherrakysymystä, sillä Auni Kaipia toimii Urjalassa vt. kirkkoherrana ja viran vakituinen haltija Timo Kumpunen ilmoitti syksyllä irtisanoutuvansa virasta.

Konsultti selvittää

Punkalaitumen ja Urjalan seurakuntien tulevaisuuteen liittyen Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli on asettanut konsultiksi Hauhon kirkkoherran Tapani Vanhasen. Hänen tehtävänään on laatia selvitys molemmista seurakunnista ja niiden tulevaisuuden vaihtoehdoista.

– Piispantarkastuksessa asia kirjattiin vaihtoehdoilla yksin, yhteistyössä tai yhdessä, Kaipia kertoo.
Konsultti on jo Kaipian mukaan tavannut molempien seurakuntien luottamushenkilöitä ja henkilöstön. Selvitystyön tulosten on määrä valmistua kevään aikana.

– Tehtäviä ratkaisuja, olivatpa ne mitä hyvänsä, hidastaa tietysti luottamushenkilöiden vaihtuminen. Uudet luottamushenkilöt vaativat perehdytystä ennen suurien päätösten tekemistä.

Seurakuntataloa kunnostetaan ennen pappilan myyntiä

Punkalaitumen seurakunnan viime vuonna hyväksytyn kiinteistöstrategian mukaan seurakunta luopuu pappilasta. Tällä hetkellä pappilan asunto-osa on tyhjillään ja toimintaa on ainoastaan kirkkoherranvirastossa sekä rippikoulusalissa ja kerhotiloissa.

Ennen kuin pappilasta voidaan luopua, on seurakunnan toiminnalle ja työntekijöille kuitenkin kunnostettava tilat seurakuntatalosta. – Talousarviossa on budjetoitu tälle vuodelle rahat suunnitelman tekemiseen ja mahdollisen remontin aloittamiseen, Auni Kaipia kertoo.

Hänen mukaansa seurakuntatalosta on tehty myös kuntoselvitys, jossa ei ole paljastunut mitään sellaista, mikä estäisi toiminnan siirtämisen sinne. – Mutta esimerkiksi nykyinen lämmitysjärjestelmä vaatii kyllä muutoksia.

– Itse olen ajatellut, että pappilan voi kyllä laittaa myyntiin jo hyvissä ajoin. Tilat kuitenkin vapautuvat uuteen käyttöön vasta sitten, kun seurakunta on saanut korvaavat tilat kuntoon.

Seurakunnan leirimaja ollaan kiinteistöstrategiassa säilyttämässä ja sen käytön lisääntymisen suhteen Kaipia on toiveikas. – Parina kesänä varauksia on ollut jo aiempaa enemmän ja viime kesänä jouduttiin jo hieman järjestelemään kalenteria, ettei tule päällekkäisyyksiä, Auni Kaipia sanoo.