Olemme Facebookissa!

20.08.2020 Syysviljat onnistuneet, kevätviljojen tilanne hankala

Maanviljelijä Jaakko Visuri ja vanhaisäntä Tauno Visuri olivat korjaamassa ruissatoa Holstissa maanantaina.
Puintityöt ovat hiljalleen käynnistyneet paikkakunnalla. Kuivan alkukesän ja sateisen heinäkuun jäljiltä syysviljojen sadosta näyttäisi tulevan kohtalainen, sen sijaan kevätviljat ovat kärsineet kesäsäistä.

Maanviljelijä Jaakko Visuri pui maanantaina uudismaalle kylvettyä ruispeltoa Holstissa Kannistossa.
Hän aloitti rukiin puinnin edellislauantaina, syysvehnätkin on jo korjattu pellolta.


– Tämä on ensimmäinen sato tältä pellolta ja näyttää ihan keskinkertaiselta. Tuollaiset kolme tonnia hehtaarilta, Visuri kuvailee.


Tähän asti puimiensa syysviljojen satoa ja laatua hän pitää hyvänä. Etenkin syysvehnä onnistui haastavista kesäkeleistä ja lumettomasta talvesta huolimatta hyvin.


– Rukiin osalta viime vuonna tuli huippusato. Siihen ei tällä kertaa päästä.


Jaakko Visuri uskoo, että tulevaisuudessa Punkalaitumen pelloilla tullaan kymmenen, kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä viljelemään entistä enemmän syysviljalajikkeita.


– Ilmastonmuutos vaikuttaa tähän, sillä syysviljat kestävät kuivuutta kevätviljoja paremmin. Etenkin öljykasvien syyskylvö tulee lisääntymään.

Jälkiversonta kiusaa


Kevään ja alkukesän kuivat ja samalla lämpimät säät ovat rasittaneet kevätviljojen kasvua.


 – Ne ovat melko kirjavia ja jälkiversontaa on paljon. Kevätviljojen laatu tulee varmasti kärsimään, sanoo Jaakko Visuri.


Suurimpana syynä kevätviljojen ongelmiin hän pitää lämpöä, koska versontaa löytyy myös kuivuutta kestäviltä mailta.


– Keväällä pääverso kehittyi liian nopeasti ja pensominen jäi vähäiseksi. Sateiden alettua jatkui pensominen ja jälkiversoja alkoi kasvaa.


Esimerkinomaisesti hän nostaa läheiseltä kaurapellolta juurineen kaurakasvuston.


– Tässä on pääverson lisäksi toinen myöhemmin kehittynyt verso ja jälkiversoja peräti neljä. Jos kelit jatkuisivat hyvinä, pääverso säilyisi ja jälkiversot valmistuisivat, olisi sato hyvä. Tulevista keleistä ei kuitenkaan voi tietää.


Viljakärryjä pellolla siirtelemässä oleva vanhaisäntä Tauno Visuri muistelee, että kauran puintia on joskus jouduttu odottelemaan pitkällekin syksyyn. – Jonain vuonna pääsin Palojoelle puimaan lokakuun 15. päivä. Siihen aikaan hirvijahti alkoi samana päivänä. Minä lähdin puimaan ja naapurin isäntä Sepän Heikki hirvimetsälle, Tauno Visuri naurahtaa.

 

Evästeet