23.12.2021 Pieni yritys täynnä positiivisuutta ja rakkautta

Anne Ylijoki ja Kalevi Leiviskä ovat asuneet Punkalaitumella vakituiseen melkein neljä vuotta. Sitä ennen he ehtivät viettää viiden vuoden ajan paljon vapaa-aikaansa Pentinmaan mökillä. Vakituinen koti oli Vantaalla.

Maallemuuttoa Ylijoki ja Leiviskä eivät ole katuneet. Päinvastoin. Täällä maalla on tilaa molempien harrastukselle ja työlle. Pariskunta tekee käsillään kaikkea mahdollista, mitä puusta, kankaasta, metallista, muovista, paperista, lasista, melkein mistä tahansa, voi tehdä.

– Ajatuksenamme on käyttää kierrätysmateriaaleja ja luoda niistä uusia käyttö- ja koriste-esineitä!
Anne Ylijoki on aina halunnut olla sisustussuunnittelija. Niinpä hän luo idean ja esittää sen Kaleville. Kalevi tekee, mitä pyydetään ja Anne tuunaa loppuun.

Tällä metodilla syntyi muun muassa viime joulun hittituote tonttutalo. Kalevi rakensi levystä ja puusta talon ja sähköisti sen. Anne suunnitteli sisustuksen ja tontut ja toteutti käytännön työn: tapetoi, maalasi ja viimeisteli. Niinpä tonttumuorilla on pyöreällä pöydällä vadillinen tuoreita pullia. Niitä on mukava tarjota muille tontuille ja syödä kristallikruunun loisteessa. Kodikasta.

– Yrityksemme parhaita puolia on meidän yhteistyömme. Pidämme samanlaisista asioista, tekemisestä ja näpertämisestä. Meidän ajatuksemme menevät yhteen, vaikka työnjako on sellainen että Anne on aivot ja Kalevi kädet, Anne ja Kalevi kertovat.

Molemmat miettivät, että kädentaidot ovat periytyneet heille isiltä. Ennen Punkalaitumelle muuttoa Kalevi käytti Annen isän puutyöverstasta viikonloppuisin ja pariskunta vei tuotteet silloiseen kotiin Vantaalle viimeisteltäviksi.

Nykyään Ylijoen ja Leiviskän oman pihapiirin rakennukset ovat täyttyneet käsityömateriaaleista ja puolivalmiista töistä. Kalevi on vallannut ulkorakennukset. Lato, navetta ja karjakeittiö ovat puutyöverstasta. Vanha sikala on maalaamo. Asuinrakennuksen vintissä on puolestaan Annen ompelimo nauhoineen, kankaineen ja koneineen.

Joulunaika on pariskunnan yritykselle, Amilièlle, tärkeää aikaa. Silloin kierretään joulumarkkinoilla ja -myyjäisissä markkinoimassa tuotteita. Muu aika vuodesta käytetään luomiseen.

– Kierrämme kirpputoreja ja huutokauppoja ja etsimme kaikkea mahdollista käyttökelpoista. Nakkila, Loimaa, Forssa, Sastamala ja Lempäälä alueen sisäpuolella on paljon mielenkiintoisia kirpputoreja ja pidetään huutokauppoja. Vantaalla käymme kerran kuussa ostamassa tavaraa. Tunnemme siellä paikat ja tiedämme, että mistä saamme jotakin tiettyä tilpehööriä. Myös ystävät tuovat meille itselleen tarpeettomia tavaroita ja tekstiileitä. Paljon ajelemme lähikunnissa aina Varsinais-Suomea myöden ja katselemme, että mahtaisiko jostakin saada ostettua purettavan rakennuksen.

Yhden asian pariskunta on oppinut vuosien varrella. Mielenkiintoinen esine pitää ostaa silloin, kun sen näkee ja on se kutina, että tuo pitää saada, vaikka ei sillä hetkellä tietäisikään tarkalleen, että mihin sitä käyttää. Sitten ei tarvitse jälkikäteen katua.

Joulukuun alkupuolella Kalevi huusi huutokaupasta hevosen vedettävän reen, sekä kaapin, vaikka niille ei ihan juuri nyt tarvetta olekaan. Pariskunta on purkanut muutaman ladon. Harmaista ladonlaudoista, ja heinäseipäistä, voi työstää melkein mitä tahansa: naulakoita, kenkätelineitä, yöpöytiä...

Erilaisina raameina ne ovat erittäin kauniita. Anne tekee mielellään sisustustauluja. Hän pitää aidoista materiaaleista: puusta, pellavasta, alpakasta. Pariskunnan taitavissa käsissä myös moni huonekalu on saanut uuden elämän. – Me emme entisöi, mutta kyllä korjaamme ja maalaamme huonekaluja. Tuunaamme niitä myös uuteen käyttöön.

Polkuompelukoneiden metallijalustat saavat uuden elämän, kun päälle laitetaan puinen tai lasinen kansi. Myös rukinpyöristä tulee mainioita pikkupöytiä. Ja ladonlaudoista on syntynyt isoja ruokapöytiä.Vanhat putkiradiot muuttuvat Kalevin käsissä baarikaapeiksi, veivipuhelimet avainkaapeiksi ja televisiot vaikkapa pienoiskasvihuoneiksi.

Anne Ylijoki sanoo pitävänsä erityisesti maalaisromantiikasta sisustustyylinä. Se näkyy hänen suunnittelemissaan esineissä.

Yhteistyö hyvää

– Tämän työn parhaita puolia on se, kun näkee tyytyväisen asiakkaan. Yrityksemme on pieni, mutta se on täynnä rakkautta ja positiivisuutta. Nautimme tästä työstä ja saamme iloa itsekin. On tärkeää, että työ tuottaa meille mielihyvää.

Anne Ylijoki on erityisen kiitollinen niille, jotka ”potkivat” häntä eteenpäin yrittäjäuralle sen alussa. Hän oli silloin vielä mukana työelämässä ja teki harrastukseksi käsitöitä, joita antoi lahjoiksi. Niitä kyseltiin ostettaviksi. – Halusin kuitenkin tehdä asiat oikein ja perustaa yrityksen, ja tein aivan oikean valinnan.

Pariskunta viihtyy Punkalaitumella ja iloitsee siitä, että paikalliset yrittäjät ovat kannustaneet heitä. – Kahvilaa pitävä Tarja Hannula ja kauppias Pauli Syrjälä ovat hyviä yhteistyökumppaneita. Tarja on ollut todellinen ”isosisko” ja ottanut minut ”pikkusiskona” siipiensä suojaan sekä auttanut ja opastanut. Se on todella arvokasta, sanoo Anne Ylijoki.

Koska pariskunnan työ on kokonaisvaltaista, ja perheeseen kuuluu kaksi mäyräkoiraa, ei muille harrastuksille paljon aikaa jää. Toki yksi Punkalaitumen harrastusmahdollisuuksista on saanut parikunnan mukaan toimintaan: teatterikerho. Anne on innostunut näyttelemisestä ja Kalevi on lähtenyt mukaan, kuinkas muuten, lavastajana. Heidän taitavista käsistään ovat syntyneet monet lavasteet näytelmiin.