25.07.2019 Huhtamo International Film Festival rantautui Punkalaitumelle
Huhtamo International Film Festival järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2017. – Idea lähti puhtaasta kotiseuturakkaudesta sekä rakkaudesta elokuviin. Ajatuksen taustalla oli se, että saisin myös muut näkemään Huhtamon ja nyt Punkalaitumenkin niin kuin minä sen näen. Lisäksi tällä tavalla saadaan mukavasti törmäytettyä maalla ja kaupungissa asuvat ihmiset, kertoo festivaalijohtaja Pekka Ollula.
Punkalaitumen lähteminen mukaan festivaaleihin on Ollulan mukaan hyvä esimerkki talkoohengestä ja siitä, että kaikkia apua tarvitsevia autetaan. – Punkalaitumella oli vahva tahtotila lähteä mukaan toteuttamaan festivaalia. Matkan varrella moneen kertaan mietittiin, että mahtaako tämä toteutettua ja saadaanko projektori toimimaan, mutta niin vain kaikki onnistui ja projektori toimii, jatkaa Ollula.
Ollula kehuu myös autenttisia puitteita, jossa elokuvia on näytetty ensimmäisen kerran helmikuussa 1941. – Valtakunnallisella tasolla tämä paikka on varmasti Suomen ainoa, josta löytyy näin hyvin pidetty ja alkuperäinen tila. Lisäksi uskallan sanoa, että projektori on ainutlaatuinen Suomessa, eikä toista tuollaista löydy, joka vielä toimisi.
Odotukset ylittyivät
Mäenpään Työväentalon väki on erittäin tyytyväinen, että he saivat olla osa tätä festivaalia.
– Tämä on meidän unelmien täyttymys. Olemme kunnostaneet taloa sekä pihapiiriä. Ja nyt saimme herättää Mäenpään elokuvilla henkiin, sanoo Irma Rantanen.
Mäenpäässä kävi elokuvien katsojia reilusti. – Perjantai ylitti odotukset ja jokaisessa esityksessä oli väkeä. On hienoa, että olemme saaneet tänne Mäenpäähän sellaisia elokuvia, joita täällä on aikaisemminkin esitetty niin kuin esimerkiksi Kulkurin Valssin. Minulla on myös sellainen fiilis, että vanha projektori kiinnostaa ihmisiä.
Kaksi suosituinta elokuvaa olivat lauantaina Kaunis Veera, jonka aikana elokuvasali oli täynnä sekä Kulkurin Valssi, jossa oli noin 80 henkeä.
– Kulkurin Valssi on edellisen kerran näytetty tässä salissa 1950-luvun lopulla. Yhteensä se näytettiin Punkalaitumella lähes 10 kertaa ja jokaisella kerralla riitti katsojia. Siinä elokuvassa on varmasti jotain, mikä koskettaa suomalaisia, pohtii Rantanen.
Mäenpään Työväentalolla tekniikasta vastasi Helsingin Studiopalvelut, jotka ovat kevään mittaan viettäneet useampiakin päiviä vanhan projektorin kimpussa. – Käsityönmäärä on vanhoissa koneissa valtava. Koneenhoitajalla on maksimissaan kaksi minuuttia vapaata aikaa puolentoista tunnin elokuvan aikana. Olemme puoli vuotta täällä ahertaneet ja tänään voidaan katsoa tuolla vanhalla projektorilla elokuvia, sanoo Helsingin Studiopalveluiden Jyrki Tenni.
Lauantaina paikalle olivat saapuneet myös raumalaiset Aatos ja Leila Pajunen.
– Tulimme tervehtimään tuttuja ja katsomaan elokuvia sekä tietenkin tutustumaan tähän vanhaan projektoriin, kertoo Leila Pajunen.