Olemme Facebookissa!

26.09.2019 Salaojituksella pellon kasvukunto paremmaksi

Runsas yleisö seurasi kiinnostuneena salaojituksen etenemistä Palojoella.
Viime perjantaina pääsi seuraamaan salaojitusta Palojoella Jyrki Kankaanpään tilalla. Näytöksen järjestivät Etelä-Suomen Salaojakeskus, Salaojatyö Tapio Kaunisto ja Loiku-hanke.

– Tämä lohko on yksi tilan parhaita lohkoja, se on multavaa maata, lohkoa on kalkittu ja sen PH on 6,7 paikkeilla. Fosforia pelto on saanut sianlannasta. Kaikki edellytyksen 7000 kg:n hehtaarisatoon kauralla ovat olemassa. Kuivana vuonna satotavoite onkin saavutettu, mutta märkänä ei, kertoo Jyrki Kankaanpää salaojitettavasta peltolohkosta.


Pellon huonosti toimivan vesitalouden taustalla on liian pinnassa oleva vanha salaojitus.

 
Vuonan 1962 tiiliputkilla tehdyt salaojat ovat tällä hetkellä vain puolen metrin päässä maanpinnasta. Multava maa on laskenut 57 vuodessa paljon alaspäin. Märkinä vuosina isot traktorit ja painavat työkoneet ovat osaltaan sotkeneet maata tiiviimmäksi ja huonontaneet sen kuivumiskykyä.


Kankaanpää päätyi kaksi vuotta sitten tilaamaan salaojitussuunnitelman lohkolle. Hänellä on entuudestaan hyviä kokemuksia niin täydennys- kuin uudelleenojituksistakin.


Salaojitussuunnitelman lohkolle laati Pasi Helminen Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta.

– Uusintaojitusta suunniteltaessa pitää ottaa monia asioita huomioon. Kompromisseja täytyy tehdä, mutta yleensä paras vaihtoehto löytyy toteutettavaksi. Tällä lohkolla vanha ojitus oli 20 metrin väleillä, uusi ojaväli on 12 metriä, sanoo Pasi Helminen.


Etelä-Suomen Salaojakeskuksen Janne Pulkka sanoo, että salaojahanke on kokonaisuus, joka suunnitellaan yhteistyössä maanomistajan kanssa. Siinä otetaan huomioon niin pellon asettamat vaatimukset kuin esimerkiksi viljelysuunta kustannuksia unohtamatta.


– Tällä hetkellä peltojen tuottavuuden parantamiseen salaojituksella kannustaa salaoja-avustus, joka on 35 % kustannuksista. Määrä lasketaan ministeriön määräämästä metrihinnasta 4,20 euroa, joten avustusta saa 1,47 euroa jokaiselle kaivettavalle salaojametrille. Avustus on tärkeä, sillä salaojituksen hehtaarikustannus on noin 4500 euroa.


Pulkan mukaan kustannusarvion pitää olla realistinen, mutta sen ei ole tarkoitus pelottaa jättämään hanketta sikseen. – Suunnittelun jälkeen mukaan tulevat myös salaojaurakoitsija sekä materiaalitoimittajat, eli muoviputkien sekä salaojasoran toimittajat. Vastuullisessa tekemisessä kaikki osatekijät nivoutuvat yhteen, ja viljelijä saa hyötyä tehdystä kunnostuksesta useiksi vuosikymmeniksi.


Salaojitustyö sujuikin rivakkaasti Tapio Kauniston nelihenkiseltä ojaporukalta. Tämän kesän työmaille tullut uusi salaojakone tekee 20 senttiä leveää ojaa tarvittaessa aina 1,7 metrin syvyyteen.

Loikuun mukaan


Salaojatyönäytöksen yhteydessä Janne Pulkka esitteli Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon eli Loiku-hanketta, joka on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen, Suomen Metsäkeskuksen ja Etelä-Suomen Salaojakeskuksen yhteinen hanke Loimijoen valuma-alueella. Hankkeen rahoittaa ympäristöministeriö.


Vuoden mittaisen pilottihankkeen aikana on tarkoitus suunnitella yhdessä maanomistajien kanssa tapoja, joilla saadaan parannettua alueen maa- ja metsätalousvesien hallintaa.


Toimissa on tarkoitus edetä maanomistajalähtöisesti.


Tavoitteena on, että vesitalousongelmia poistamalla saataisiin esimerkiksi huuhtoutumat pienenemään, maanrakenne paranemaan, viljelypanoksista saataisiin enemmän irti ja lopputuloksena maan arvo nousisi ja tuottavuus paranisi.


Mukana olevat kolme tahoa edesauttavat vesitalousongelmien kokonaisvaltaiseen ratkaisemiseen. Ajatuksena on, että vesiketju metsistä pelto-ojien kautta jokiin ei katkeaisi, ja että tehtävillä toimenpiteillä olisi vaikutusta.


– Koska hanke on aivan alkumetreillä, on valuma-alueen maanomistajilla mahdollisuus tulla mukaan hankkeeseen. Kannattaa ottaa yhteyttä erityisesti jos on kiinnostunut valtaojien kunnostuksesta, peltosalaojituksesta, metsäojituksesta ja -ojien kunnostuksesta, vettymisongelmien ratkaisemisesta tai kosteikko- ja allasrakentamisesta, sanoo Janne Pulkka.


Salaojatyönäytös ja Loiku-hanke kiinnostivat, sillä heti aamukymmeneltä paikalla oli yli puolensataa viljelijää.
Lisää Loiku-hankkeesta kvvy.fi/loimijoki.