26.8.2021 Alkasen jäämistö merkittävä osa paikallishistoriaa

Heikki Alkanen oli punkalaitumelaisen työväestön ja työväenliikkeen edustajana samaa kokoluokkaa, mitä olivat porvareita edustaneet edistysmieliset Hosian veljekset, Juho Lähti ja Nestori Rasi. Hän toimi muun muassa kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1919–1936, lukuun ottamatta vuotta 1925, ja oli jäsenenä ensimmäisessä valtuustossa sen aloittaessa toimintansa vuonna 1908.

Punkalaitumen työväenyhdistyksen haltuun Alkasen jäämistö päätyi Irma Rantasen ja Jouko Mäkelän sekä kunnanjohtaja Tuija Ojalan aktiivisuuden ansiosta. Alkasen pirtti siirtyi Valtionkonttorin kautta kunnalle ja kunta päätti huutokaupata kiinteistön.

– Näimme, että Alkasen mökki on myynnissä ja joku taisi sanoa, että mökin ullakolla on kirstu, jossa voi olla häneltä jälkeen jäänyttä aineistoa. Kunnanjohtaja Tuija Ojala otti yhteyttä, ottaisimmeko jäämistön haltuumme ja ilman muuta otimme, koska halusimme sen jäävän talteen, kertoo Jouko Mäkelä.

Vintiltä löytyneestä kirstusta paljastui valokuva-albumeja, joissa vanhimmat kuvat ovat viime vuosisadan alkupuolelta ennen sisällissotaa, kirjeenvaihtoa sisällissodan vankileirien ajoilta, puheita, lehtileikkeitä, vanhoja julkaisuja ja työväenkalentereita sekä Heikki Alkasen pojan Veikon kirjoittama elämänkerrallinen kooste sekä tarinaa Alkasen suvusta.

Lisäksi löydettiin muun muassa Alkasen käyttämät silmälasit, kamera, kirjoitusvälineet sekä ammunnan voittopokaali vuodelta 1909. – Käymme materiaalia läpi ja digitoimme sitä. Ajatuksenamme on, että kokoamme aineistosta ja tavaroista vitriinin työväentalon museohuoneeseen, Jouko Mäkelä sanoo. Hänen mukaansa Heikki Alkasesta on aiemmin ollut lähinnä hajatietoa.

– Nyt meillä on laajempi kokonaisuus. Se auttaa hahmottamaan niin henkilöä itseään kuin aikaa, jona hän eli. – Heikki Alkanen on ollut merkittävä vaikuttaja sekä politiikassa että yhdistystoiminnassa. Hän toimi muun muassa Oriniemen-Liitsolan työväenyhdistyksen puheenjohtajana pitkään ja oli muutenkin keskeinen toimija paikallisessa työväenliikkeessä, Mäkelä summaa.

Kasvoille nimiä

Viime maanantaina Mäenpään työväentalolla Alkasen kuva-albumeista skannattuja kuvia oli katsomassa Risto Ristimäki. Hänellä on tunnetusti runsaasti muistitietoa Punkalaitumen menneistä vuosista ja Risto löysikin valokuvissa oleville henkilöille nimiä.

– Näitä nimiä me toivoisimme myös muilta ihmisiltä. Tulemme laittamaan kuvia näytille ja voi olla, että järjestämme myös yleisölle tilaisuuden, jossa kuvia katsellaan, kertoo Irma Rantanen.

Risto Ristimäki muistaa Heikki Alkasen hyvin lapsuus- ja nuoruusvuosiltaan. – Alkanen piti sellaisia kröhäyksiä, kun puhui. Hänen toinen jalkansa oli viallinen ja sen takia sanottiinkin ”Alkanen, pahajalkanen”.

Paitsi vaikuttaja, Alkanen oli myös innokas metsämies. Aikoinaan hän kaatoi runsaasti niin kettuja kuin hirviäkin ja oli Ristimäen isän, niin ikään kunnallisvaikuttaja Frans Ristimäen metsästyskaveri. – Kyllä ne hirviä ampuivat paljon. Siihen aikaan hirvilupa oli voimassa vain kahdeksan päivää. Loppuvuosi haettiin sitten ”haavoittuneita”, Ristimäki naurahtaa.

Vaikka Heikki Alkanen oli aktiivinen työväenliikkeessä, hän ei osallistunut sisällissotaan. – Kyllä Alkanenkin loppuselvittelyissä pidätettynä oli, mutta vankileirille häntä ei lähetetty, Risto Ristimäki kertoo