29.08.2019 Yläpohjan kosteuden kuivaaminen merkittävin syy

Merkittävimmät huhut kertovat uuden koulurakennuksen perustusten painuneen ja ikkunoiden paukahtelevan rikki itsestään Lehto Tilat Oy:n urakoimalla työmaalla. Rakennustöitä valvoo A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n projektipäällikkö Jarmo Pitkänen, joka ampuu huhut alas.

– Huhuissa ei tietenkään ole mitään perää. Ymmärrän toki, että niitä syntyi perustusten osalta, koska urakoitsijan alkuperäinen perustuksille kaivama kuoppa oli liian pieni ja sitä jouduttiin korjaamaan.

Perustusten alapuolisten rakennekerrosten tiiviys ja kantavuudet on kuitenkin tarkistettu, ja rakennuksen korkeusasemaa seurataan tarkemittauspultteihin vertaamalla. Painumia ei ole havaittu, sanoo Jarmo Pitkänen.

Lasien osalta hän vahvistaa parin ikkunaruudun hajonneen. – Näyttäisi kuitenkin paremminkin siltä, että ovat saaneet jonkunlaisen kolhun.

Suurimmaksi syyksi valmistumisen viivästymiseen Pitkänen kertoo rakennuksen yläpohjan betonirakenteen kosteuden, jota on kevään ja kesän aikana kuivattu. – Vesikattotyö vuodenvaihteen tienoilla venyi urakoitsijalla ja kelit samaan aikaan vaihtelivat pakkasesta lumisateeseen ja suojaan. Olosuhteiden ja puutteellisen suojauksen vuoksi betoniin pääsi kosteutta. Tällä hetkellä mittaustulokset ovat jo alittamassa asetetut raja-arvot. Kosteutta mitataan jatkuvasti myös hirsiseiniin asennetuilla antureilla.

– Yläpohjan kosteuden kuivattaminen pidettiin sen verran tärkeänä, että todettiin, ettei kannata hosua väkisin, vaan tehdään rakennus valmiiksi kunnolla ja ajan kanssa. Punkalaitumen kunnan tahtotilahan on ollut, että koulusta tulee sisäilmaltaan hyvä. Tämän vuoksi myös talotekniikan osalta ilmanvaihtoon ja sen säätöihin on kiinnitetty paljon huomiota.

Myös kesälomakausi on Pitkäsen mukaan tuonut omat viivästyksensä. – Joissakin hankinnoissa ja niiden toimituksissa on ollut viivytyksiä. Myös vielä tämän kesän aikana jouduttiin vaihtamaan väärin toimitettuja tuotteita.

Kärpäsestä härkänen

Uuden koulurakennuksen tilaajan, Punkalaitumen kunnan, näkökulmasta kunnanjohtaja Tuija Ojala kuvailee rakennuksen ympärillä vellomaan alkaneita huhuja vanhalla sanonnalla. – Kärpäsestä on kasvanut härkänen.  Arjen ankeuttajia on aina ja joku saa mielihyvää kohujen synnyttämisestä. Kunnan kannalta tilanne on ollut siinä mielessä erikoinen, ettei kukaan ole ottanut suoraan meihin yhteyttä huhuihin liittyen, vaan kaikki on ollut ns. toisen käden tietoa. Silloin huhujen oikaiseminenkin on hankalaa.

Tekninen johtaja Seppo Rytky ymmärtää osaltaan lasien kohdalla syntyneitä huhuja. – Meillä on tietty vaatimustaso energian kulutuksen osalta, se koskettaa myös ikkunoita. Urakoitsijan toimituksessa tuli vääränlaisia laseja ja nämä vaihdettiin haluttuihin.

Suurin harmi Rytkyn ja Ojalan mielestä rakennuksen viivästymisestä aiheutuu sen käyttäjäkunnalle. – Oppilaat ja opettajat eivät päässeet aloittamaan koulussa alkuperäisen aikataulun mukaan, vaan uuteen kouluun siirrytään kesken kouluvuotta.

Sitä, milloin urakoitsija luovuttaa rakennuksen tilaajalle, Rytky ei osaa vielä sanoa. – Sen voi sanoa, että rakennusurakan valvonta on onnistunut hyvin ja tieto kulkenut sekä urakoitsijan että valvojan suunnalta erinomaisesti. Näin kunta ei joudu ottamaan vastaan keskeneräistä tuotetta.

KVR-urakkasopimuksessa rakennuksen valmistumisen viivästymisestä on myös määritelty sakko. Sen suuruuteen Rytky ei halua ottaa kantaa. – Sakon suuruus selviää, kun urakka otetaan vastaan ja tehdään taloudellinen loppuselvitys.

– Jos urakoitsija olisi onnistunut sataprosenttisesti, ei tietenkään oltaisi tässä tilanteessa. Siinä mielessä kyse ei ole aivan nappisuorituksesta, Rytky sanoo.
Tuija Ojala muistuttaa, ettei koulurakennuksen kokoluokkaa olevien hankkeiden myöhästyminen aikataulusta ole Suomessa ollenkaan harvinainen ilmiö. – Tärkeintä on kuitenkin, että rakennus on sellainen, minkä haluamme ja mikä on urakkasopimuksessa määritelty.

Kahdeksan viikkoa myöhässä

Uutta Yhteiskoulu-lukiota rakentavan Lehto Tilat Oy:n työpäällikkö Matti Rajaniemi kertoo rakennuksessa olevan tällä hetkellä käynnissä viimeistelytyöt, joiden hän uskoo valmistuvan ensi viikon aikana.

– Valmistuminen on myöhässä noin kahdeksan viikkoa. Viivästymistä on aiheuttanut sekin, että tilaajan tekninen vaatimustaso pääsi hieman yllättämään. Luovutuksen siirtämisellä varmistetaan kuitenkin laadullisesti hyvä lopputuote, Rajaniemi toteaa.

Pitäjällä liikkuneista huhuista muun muassa rakennuksen painumiseen liittyen hänellä on yksiselitteinen vastaus: – Rakennuksen painumisesta ei ole ollut missään vaiheessa minkäänlaisia merkkejä. Tällaiset huhut voidaan jättää omaan arvoonsa.