Olemme Facebookissa!

3.12.2020 Punkalaitumella jolkottelee susi poikineen, yksi kolmella jalalla

Sudet puhuttavat Punkalaitumella. Valokuvan susi ei liity kuntamme yksilöihin. Kuvaaja: Christel Sagniez.
Pedot ja erityisesti sudet puhuttavat jälleen. Havaintojakin on tehty.

– Susia ja karhuja on Suomessa kaikkialla, jonkin verran erityisesti susihavainnot ovat Punkalaitumellakin lisääntyneet. Yleensä sudet kuitenkin liikkuvat metsissä ja pelloilla. Normaalisti pedot välttelevät ihmisiä, mutta jos niin kävisi, että taajama-alueella susi tai karhu jolkottelisi vastaan, niin Hätäkeskukseen soitto. Lumisesta maasta riistanhoitoyhdistys pystyy varmentamaan jäljet, neuvoo Sisä-Suomen poliisilaitoksen eräyhdyshenkilö, komisario Petri Kollanen.

 

Punkalaitumella ei sutta ole metsästetty. Tällä hetkellä susia ei Suomessa metsästetä kannanhoidollisessa tarkoituksessa. Riistakeskus käsittelee mahdolliset vahinkoperusteiset poikkeusluvat.

 

Kolme jalkaa ja häntä

 

Toimitukseen on tullut havaintoja paikkakunnalla kolmella jalalla etenevästä sudesta.

 

– Tuo kolmijalkainen on tallentunut myös riistakameroihin, kertoo Kollanen. Pitkin syksyä on havaintoja kolmijalkaisesta punkalaitumelaissudesta saanut myös Satakunnan alueen riistapäällikkö Antti Impola.

 

– On meillä kokemusta tapauksista, jolloin kolmijalkaisenakin susi on elellyt muiden joukossa useita vuosia. Tuo Punkalaitumella liikuskeleva saattaa olla menettänyt jalkansa esimerkiksi auto-onnettomuudessa tai saalistustilanteessa. Impolan mukaan on vaikea sanoa, mitä sille on tapahtunut, pohtii Impola. Poliisi antaa pedolle poistomääräyksen, jos eläin kärsii. Riistakeskus, jos se käyttäytyy huonosti, kuljeskelee vaikkapa jatkuvasti talojen pihassa tai uhkaa toistuvasti kotieläimiä.

 

Suden suusta puhutaan pelottelumielessä useissa suomalaisissa taruissa ja saduissa. Kenen suuhun susi voi joutua, onko sillä vihollisia?

 

– Suden vihollinen voi olla toinen susi. Reviiritaisteluissa saattaa susi ottaa toiselta sudelta hengen. Joskus hirvikin voi suden potkaista hengiltä. Useimmiten kuitenkin ihminen taitaa olla se, joka päättää suden päivät.

 

Punkalaitumen reviirillä (Satakunta–Etelä-Häme–Pohjois-Häme) on Luken mukaan havaittu syntyneen uudet pennut ja reviirillä liikkuu lauma. Alue on kooltaan 870 neliökilometriä. Eri suurpetoja koskevat kantaarviot kootaan eri aikaan vuodesta. Maaliskuussa Suomessa oli kaikkiaan 228 sutta. Arvio yksilömäärästä on noin 17 prosenttia suurempi kuin arvio viime vuodelta. Arvion tuottaa vuosittain Luonnonvarakeskus, Luke.

 

Havaintoja uusista reviireistä

 

– Suden osalta käy usein niin että, kun sudet muodostavat uuden reviirin alueelle, missä niitä ei säännöllisesti ole ollut, niistä tehdyt havainnot tietenkin kasvavat rajusti. Etenkin sudet täällä Etelä-Suomessa liikkuvat myös näkyvillä ihmisasutusten liepeille. Se aina herättää keskustelun susien käyttäytymisen muuttumisesta. Toisaalta samasta teemasta on puhuttu ja kirjoitettu aika pitkään. Susi sopeutuvaisena eläimenä on viimeisen 15 vuoden aikana muodostanut reviireitään eteläiseen Suomeen ja tottunut liikkumaan maastossa, jossa on enemmän ihmisvaikutusta, esimerkiksi asutusta. En tiedä, onko kyse siitä, että ne olisivat rohkeampia, vai voisiko puhua mieluummin susien sopeutumisesta, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Antti Härkälä.

 

Paikkauskollinen pari, jälkikasvu vaeltaa

 

Susi on paikkauskollinen sen jälkeen, kun naaras- ja urossusi ovat muodostaneet parin ja valloittaneet itselleen reviirin. Tämä reviirin lisääntyvä johtajapari, ”alfapari” on paikkauskollinen omalle reviirilleen.

 

– Alfaparin jälkeläiset lähtevät reviiriltä vaeltamaan pois, suurin osa kevättalvella tai keväällä, kun jälkeläiset lähestyvät vuoden ikää. Jokin jälkeläisistä voi olla synnyinreviirillään hieman pidempäänkin. Ennen kahta ikävuotta ne viimeistään häipyvät. Ne pyrkivät etsimään itselleen oman kumppanin ja reviirin. Siten susi levittäytyy uusille alueille. Susireviirin susimäärä ei siis Härkälän mukaan kasva vuosi vuodelta yhä suuremmaksi, koska aikaisempien vuosien jälkeläiset vaeltavat pois. Vaellukset voivat olla muutamasta kymmenestä kilometristä satoihin kilometreihin. Aikuiset ilveksetkin ovat paikkauskollisia, nuoret ilvekset tekevät vaelluksia.

 

Punkalaitumen susireviiri on määritelty perhelaumaksi. Susilaumaan luetaan kolme tai useampi sutta. Perhelaumaksi pentue, jossa lisääntyvän parin lisäksi on alle vuoden ikäisiä pentuja. Pariksi luetaan kaksi yhdessä liikkuvaa, saman reviirin jakavaa sutta.

 

Hanna-Mari Kamppikoski