31.01.2019 Ennallistettu joki vaatii hoitoa

Punkalaitumenjokea kunnostetaan Oriniemessä jokeen vuonna 2005 rakennettuja laskeutusaltaita ja pohjakynnyksiä parantelemalla. Työn jälkiä Koskisillan tuntumassa tarkastelevat Heikki Holsti, Vesa Teerinen, Mika Kaskenoja ja Matti Jokela.

Punkalaitumenjoen latvaosia Oriniemessä ja Liitsolassa ennallistettiin vuonnaa 2005 käynnissä olleella hankkeella. Nyt joella on meneillään hoitohanke. – Vesistön kunnostus mielletään helposti yhdeksi kerraksi mutta ennallistettu joki vaatii myös hoitoa, sanoo limnologi Heikki Holsti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä.

Viime viikon keskiviikkona hoitohankkeen urakoitsijan Kaskenoja Oy:n pitkäpuominen kaivuri työskenteli jokivarressa hieman niin sanotun Koskisillan alapuolella. Meneillään oli ennallistamishankkeen aikana tehdyn laskeutusaltaan puhdistaminen. – Vuosien aikana kertynyttä kiintoainetta on altaan pohjalla yllättävän paljon, tuollaiset 40 senttiä, kertoo kaivinkonetta kuljettanut Vesa Teerinen.

Juuri laskeutusaltaisiin kertyneen kiintoaineen poisto onkin yksi hoitohankkeen tarkoituksista. – Kiintoaine on pääosin savea, johon on sitoutunut fosforia. Sen poistaminen parantaa veden laatua, kertoo Heikki Holsti.

Kiintoaineen poistamisen lisäksi hoitohankkeessa korjaillaan jokeen rakennettuja pohjakynnyksiä. Yhteensä työstettäviä kohteita jokivarressa on Holstin mukaan 6–7.

Kuten joen ennallistamishanke toistakymmentä vuotta sitten, myös nykyinen hoitohanke on Pohjoisen Maamiesseuran hallinnoima. – Hankkeen kustannusarvio on 10 000 euroa, josta Pirkanmaan ELY-keskus maksaa 6 000 euroa, Punkalaitumen kunta 2 000 euroa ja loppuihin kustannuksiin osallistuu myös Metsästysseura Haukka. Talkootöitäkin tehdään, kertoo Matti Jokela, joka toimi jo ennallistamishankkeen puuhamiehenä. Nykyistä hanketta suunnittelemassa on ollut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Vauhtia vesienhoitoon -hanke.

Matti Jokela korostaa, että vesienhoitohankkeet vaativat myös verkostoitumista. – Maanomistajia on kuultava, koska edelleenkään ei toisen maalle saa mennä ilman lupaa rakentamaan. Maamiesseura onkin sen vuoksi huolehtinut hankkeen tiedottamisesta mutta myös jokivarren pajukkojen raivauksista. Alueen ihmiset ovat ottaneet hankkeen hyvin vastaan. He myös toivovat, että joessa näkyisi vettä, eikä pelkkää ruohikkoa. Kaunis jokimaisema parantaa alueen imagoa.

Jokimaiseman parantamistarkoituksessa esiin on Jokelan mukaan noussut myös ajatus koivujen istuttamisesta ensi keväänä rantamaisemaan pajukkojen tilalle. – Koivut varjostaisivat jokea ja pitäisivät aluskasvillisuuden kurissa. Niiden juuret vahvistaisivat joen penkkoja, mikä vähentää uoman eroosiota.

– Tärkein tavoite on tietysti joen veden laadun parantaminen. Kun vettä saadaan yläjuoksulla puhtaammaksi, hyötyy siitä koko Kokemäenjoki, jonne vedet täältä laskevat, Matti Jokela tuumii.

Loimijoen vesiviesti

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on käynnistänyt vuonna 2019Loimijoen alueen kuntien tukemana Loimijoen vesiviesti -hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on jakaa tietoa vesien kunnostamisesta sekä auttaa paikallisia tahoja suunnittelemaan ja toteuttamaan vesistökunnostustoimenpiteitä.

Loimijoen Vesiviesti -hankkeessa mukana olevat kunnat: Forssa, Huittinen, Humppila, Jokioinen, Loimaa, Punkalaidun ja Tammela. Hyödyllinen linkki tietojen saamiseksi: https://vesienhoito.kvvy.fi/.