Olemme Facebookissa!

01.04.2021 Talouden paineet eivät ole korjaantuneet, vaan siirtyneet - Kunnalle lähes miljoonan euron ylijäämä

Punkalaitumen kunta teki viime vuonna lähes miljoona euroa ylijäämäisen tuloksen. Osakiitos hyvästä tuloksesta kuuluu valtion koronatuelle mutta myös kunnan omalle menokurille. Kuva: Eetu Jonkka.
Punkalaitumen kunnan viime vuoden tilinpäätös osoittaa 941 310 euron ylijäämää. Monien muiden kuntien tavoin tilinpäätöksen nosti positiiviseksi valtion koronatuki ja normaalien kuntatoimintojen pysähtyminen. – Talouden paineet eivät ole korjaantuneet, ne ovat siirtyneet, sanoo kunnanjohtaja Tuija Ojala.

 

Punkalaitumen kunnan talous toteutui noin kaksi miljoonaa euroa ennakoitua paremmin. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa viime vuoden alijäämäksi kirjattiin runsaat miljoona euroa. Hyvää tulosta viime vuonna tuki verokertymä, joka kasvoi vuoteen 2019 verrattuna 223 289 euroa. Budjetoidusta poiketen verotuloja kertyi 112 343 euroa enemmän. Valtionosuudet lisääntyivät 1,4 miljoonaa edeltävästä vuodesta ja talousarvioon verrattuna niitä saatiin noin 630 000 euroa enemmän.

 

Valtionosuuksien merkitys Punkalaitumen taloudelle on edelleen suuri, sillä niitä kertyi noin 2 158 000 euroa verotuloja enemmän. Kunnan toimintatulot viime vuonna olivat 2,26 miljoonaa ja toimintamenot 20 661 887 euroa. Toimintakate oli -18 401 767 euroa.

 

Toimintamenojen kasvu oli vuoteen 2019 verrattuna maltillista, ainoastaan noin 54 000 euroa. Verotuloja kertyi yhteensä 9 167 657 euroa ja valtionosuuksia 11 326 019 euroa. Tilinpäätöksen vuosikate oli 2 049 350 euroa plussalla. Se riitti kattamaan hyvin tehdyt poistot. Vuosikate oli 736 euroa/kuntalainen.

 

Viime vuonna kunta nosti pitkäaikaista lainaa 800 000 euroa ja lyhensi niitä 485 000 euroa. Pitkäaikainen lainakanta oli vuoden vaihteessa 8 115 000 euroa ja lainaa kuntalaista kohti 2 914 euroa. Investointeja toteutettiin runsaalla miljoonalla eurolla, mikä oli noin 500 000 euroa budjetoitua vähemmän. Suurimmat investointikulut viime vuonna liittyivät uuden yhteiskoulu-lukion rakennuksen käyttöön ottamiseen.

 

Koulun kokonaiskustannukseksi tuli runsaat kuusi miljoonaa euroa. Toinen merkittävä investointi oli uusi päiväkoti. Sen hinnaksi tuli hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Punkalaitumen väestökehitys jatkoi viime vuonna laskusuunnassa. Asukasmäärä väheni 30 henkilöllä.

 

Kunnassa oli asukkaita vuoden 2020 lopulla 2 785.

 

Terveen talouden tiellä

 

– Tilinpäätös antaa hyvää pohjaa tulevaisuudelle kunnan talouden näkökulmasta. Viiteen vuoteen mahtuu ainoastaan yksi negatiivinen tilinpäätös. Olemme terveen talouden tiellä, mikäli valtionosuuksiin ei tule yllätyksiä. Koronapandemian jatkuminen on tietysti kysymysmerkki, sillä se vaikuttaa myös talouteen, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Linda Lähdeniemi (kesk.). Hän on tyytyväinen tilinpäätöksen ylijäämään, vaikka muistuttaa, että sen takana on erikoinen vuosi.

 

– Taustalla on asioita, joiden takia tulos ei kuitenkaan tunnu niin hyvältä. Valtiolta on saatu lisätukea noin 800 000 euroa ja palveluita on käytetty vähemmän kuin normaalisti. Taseen puskuria hyvä tulos lisäsi, ja se on hyvä asia. – Kunnassa on tehty viime vuonna paljon pieniä, hyviä asioita koronasta huolimatta. Uusi koulu ja päiväkoti on otettu käyttöön ja ne ovat isoja investointeja. Menopuolella pystyttiin säästämään ja alittamaan talousarvion lukemia. Palveluita on myös pystytty luovasti toteuttamaan ja kehittämään esimerkiksi koulu-, nuoriso- ja kulttuuripuolella. Pienen kunnan etu on joustavuus tällaisissa asioissa. Elinvoimaasioiden ja nuorisotyön ottaminen kunnan omaksi toiminnaksi on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Niihin voi olla tyytyväinen, Lähdeniemi sanoo.

 

Huolta tilinpäätöksessä aiheuttaa kunnan vesihuoltolaitos. – Se ei pysty saamaan tuloja menojensa kattamiseen. Tämä on ollut ongelma jo vuosikausia. Viime vuonna vesihuoltolaitoksen tulos oli 323 000 euroa alijäämäinen. Pitkällä aikajänteelle asialle on tehtävä jotain. Nopeita ratkaisuja ei kuitenkaan ole.

– Kunnan seuraavat isommat investoinnit liittyvät vesihuoltoon. Vesihuoltolaitos on uudistettava toimivaksi kokonaisuudeksi. Tämä prosessi on aloitettu ja se tulee näkymään parin vuoden syklillä suurina investointeina. Vesihuollossa kysymys on myös huoltovarmuudesta, Linda Lähdeniemi muistuttaa.

 

Valoa pimeyteen

 

Kunnanjohtaja Tuija Ojala kuvailee viime vuoden tilinpäätöksen tuovan vähän valoa pimeyteen. Tulos on hänen mukaansa oppikirjaesimerkki terveestä taloudesta.

 

– Vahva kahden miljoonan vuosikate riitti poistoihin ja arvonalentumisiin. Maksuvalmiuskin koheni. – Jos ajatellaan yhden vuoden taloutta, niin korona pelasti kuntatalouden. Koronatukia saatiin valtionosuuksina 680 000 euroa ja yhteisöveron jako-osuuden korotuksena 100 000 euroa. Suurin pulssi tuli yksinkertaisesti käyttötalouden säästöistä. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon toteuma oli 13 prosenttia eli 600 000 euroa alle vuoden 2019 käytön. Muutenkin lähes kaikki yksiköt alittivat talousarvionsa. Toiminnan kannalta tilanne ei ole hyvä, koska paljon on tekemätöntä työtä ja ne realisoituvat kyllä tulevaisuudessa. Hyvinä asioina viime vuodessa Tuija Ojala, kuten Linda Lähdeniemikin, näkee uuden koulun ja päiväkodin käyttöön oton.

 

– Velkaa taseessa on 8,1 miljoonaa ja kunnan velkamäärä näiden isojen hankkeiden ansiosta nousi lähes velattomasta tilanteesta 2 914 euron velkaan asukasta kohti. Odotimme vuoden 2019 tilinpäätöksen tapaan alijäämää, mutta positiivinen tulos antaa luottamusta tulevaisuuteen. Kuntataloudessa ollaan jo vuosikymmeniä oltu hyvinkin vaihtelevissa taloustilanteissa, joten ei mitään uutta tässäkään tilanteessa ollut. Parannettavaakin Tuija Ojala löytää kunnassa tilinpäätöksen lukujen valossa.

 

– Talouden ja toiminnan tunnusluvat ovat laaja käsite, monesti on niin, että kun taloudella menee hyvin, niin kuntalaisilla menee huonosti. Toiminnallisia tavoitteita ei ole kaikkia edes saavutettu, joten petrattavaa riittää. Suurimmat rahareiät tulevat näistä. Kuntalaiset ovat siirtäneet pakollisia terveydenhoitojaan eteenpäin koronan pelossa, ja korona on tuonut painetta myös työllisyyden hoitokustannuksiin, sosiaalityöhön, lastensuojeluun ja mielenterveystyöhön. Kunnan talouden Ojala näkee tulevinakin vuosina edelleen vahvana mutta heikkenevänä.

 

– Suurta sotea odotellaan, joten luottamusta valtionrahahanoihin eli valtionosuuksiin ja verotulojen jakoperusteisiin en tunne. Kuntakentän todellinen taloudellinen kantokyky on edelleenkin heikko, yksi hyvä vuosi ei kokonaistilannetta riitä korjaamaan Vesihuoltolaitos on myös kunnanjohtajan mukaan tulevien vuosien investointi. – Vesilaitoksen investoinnit täytyy saada tehdyiksi ja sitten on taas normaalien kiinteistöjen perusparannusten ja energiaremonttien aika. Korjausvelan määrä on vielä aika suuri ja jatkuvaa kiertokulkua tämä kiinteistöjen kunnossapito on.

Juha Aro