08.11.2018 Kolmekymmentä kesää ja kolme miljoonaa kuutiota
Antti Peltomäkeä ei voi syyttää rohkeuden puutteesta. Hän ryhtyi yrittäjäksi jo 18-vuotiaana. – Ensimmäisen kesän turvesuolla olin töissä Marttilan Ilkalla. Kun Ilkka ryhtyi autoilijaksi, minä jatkoin tavallaan hänen työtään.
– Ei voi sanoa, että yrittäjäksi lähteminen olisi nuorta miestä pelottanut mutta silti on suoraan sanottava, että isä kannusti minua ja kotoväeltä tuli muutenkin paljon tukea. Ensimmäisen oman traktorin ostin vuonna 1989 ”velannokkaan” Immosen Matilta, Antti muistelee.
Hänen yrityksensä A. Peltomäki Oy toimii VAPO:n turvetuotantoalueilla kokonaisurakkasopimuksella pääurakoitsijana. – Pääurakoitsijana olen ollut viidellä suolla Ypäjällä, Rengossa, Köyliössä ja Punkalaitumella. Erilaisissa VAPO:n töissä työskentelemme aina Honkajoelta Tervakoskelle. Lisäksi teemme tällä hetkellä yhteistyötä Kekkilän kanssa Punkalaitumella, Antti kertoo.
Turvetuotannon lisäksi Peltomäen yritys tekee maanrakennus- ja koneurakointitöitä. – Alusta asti mukana on ollut myös kalkin levitys. Sen aloitin ensin velipoikani Jukan kanssa ja jatkoin myöhemmin yksin, kun Jukka pääsi ”reittä pitkin” isännäksi, Antti naurahtaa.
Yritys on vuosien saatossa työllistänyt suuren joukon ihmisiä. – Monelle paikalliselle nuorelle olen ollut ensimmäinen työnantaja. Työntekijöitä on joistain perheistä ollut jo kahdessakin polvessa. Yllättävän monesta entisestä työntekijästä on tullut yrittäjä mutta on joukossa diplomi-insinöörejä ja tuomareitakin, Antti naurahtaa.
– Ilman työntekijöitä ei olisi kolmea miljoonaa kuutiota turvetta. Heille ja samoin aliurakoitsijoille, kuuluu iso kiitos, Antti Peltomäki korostaa.
Yrittäjyyttä säiden armoilla
Turvetuotantoalueilla yritetään ja tehdään töitä täydellisesti säiden armoilla. Märkää turvetta ei voi nostaa ja liika kuivuus puolestaan aiheuttaa liian suuren tulipaloriskin. – Kaikista huonoimpia kesiä 30 vuoden aikana ovat olleet kesät 1998 ja 2017. Voisi sanoa, että huonoja kesiä matkan varrelle sattuu kolme ja hyviä kesiä saman verran, Antti Peltomäki kuvailee.
Säiden armoilla olemisen hän myöntää olevan raskastakin. – On se stressaavaa ja henkisesti raskasta. Jos ei sada, pitää varoa tulipaloja. Viime kesä oli todella raskas pitkään jatkuneiden helteiden ja kuivuuden takia. Tulipaloriski oli niin korkea, että nostot jouduttiin keskeyttämään, vaikka muuten turve olisi ollut oikein nostokelpoista.
– Toisaalta nautin alalla myös yrittäjän vapaudesta. Sitten, kun homma säilyy, tehdään kunnolla töitä, Antti naurahtaa.
Turve osa poliittista peliä
Polttoturpeella on kotimaisessa energiantuotannossa suuri merkitys. Se luetaan kuitenkin fossiilisiin polttoaineisiin ja monet tahot vastustavat sen käyttämistä energiantuotannossa. Vauhtia turpeeseen liittyvään keskusteluun on tuonut ilmastonmuutoksen nouseminen globaalille agendalle.
– Itse en koe pilaavani ilmastoa tai vesiä nostamalla turvetta. Kyllä turpeesta on Suomessa tullut poliittisen pelin väline, Antti Peltomäki puuskahtaa.
Hänen mukaansa turvetuotantoalueilla on nykyään erittäin tiukat ympäristöohjelmat ja niiden toteutumista seurataan tarkasti. – Kyllä Itämeren pilaa aivan joku muu kuin turvetuotanto.
Turpeen käytölle polttoaineena hän heittää myös vastakysymyksen. – Kumpi on parempi, kotimainen turve vai venäläinen kivihiili? Sitä kannattaa miettiä.
Yrittäjä työn ulkopuolella
Puhuttaessa Vuoden Yrittäjän vapaa-ajasta, paljastuu hän intohimoiseksi penkkiurheilijaksi ja erityisesti jääkiekon ystäväksi. – Tampereen Ilvestä olen kannattanut koko ikäni ja olen kova fani. Pelejä Hakametsässä tulee käytyä katsomassa usein kaverien ja perheenkin kanssa.
Antti uskaltautuu itse myös kaukaloon. Hän on alusta asti osallistunut paikallisen harrasteporukan, Punka-Hockeyn toimintaan. Viime vuosina syksyinen luonto on myös kutsunut peura- ja hirvijahdin merkeissä.
Viime kuntavaaleissa Antti Peltomäki valittiin kunnanvaltuuston kokoomuksen edustajana. Hän on tällä hetkellä myös kunnanhallituksen jäsen.
Vuoden Yrittäjä asuu perheineen Koskioisilla. Perheeseen kuuluvat avopuoliso Päivi sekä lapset Tuuli ja Ville.