Olemme Facebookissa!

10.09.2020 Leena Sorsa kirkkoherraksi Punkalaitumelle

Leena Sorsa toimii vs. kirkkoherrana Punkalaitumen seurakunnassa.
Leena Sorsa on työskennellyt viikon verran vs. kirkkoherrana Punkalaitumen seurakunnassa. Hän ei saapunut ihan vieraille seuduille.

– Punkalaitumen maisemat ja kylänraitti ovat minulle tuttuja vuosien takaa. Elimme perheeni kanssa täällä vuosia sitten muutaman vuoden ajan mökkiläiselämää. Perheeseeni kuuluvat 16-vuotias Aleksi ja 14-vuotias Eeli sekä puolisoni Timo. Asumme Akaassa.

 


Pappi ja tutkija

 


Tämä 42-vuotias pastori on ehtinyt moneen. Hän on työskennellyt pastorina kahdeksantoista vuoden ajan. Virkavapaalla hän on Lempäälän seurakunnasta nyt vuoden verran.
– Työurallani olen tehnyt vuorotellen papin töitä ja tutkimusta. Koulutukseltani olen teologian tohtori Suomen kirkkohistoriasta ja hallintotieteen maisteri julkisoikeudesta. Tutkimukselliset kiinnostuksenkohteeni ovat uskonnonvapauden kysymykset sekä kirkon ja valtion suhteet Suomessa. Lisäksi uskonnon rooli ja uskonnolliset tavat julkisessa tilassa kiinnostavat minua.

 


Vapaa-aika perheelle

 

– Vapaa-aikani kuluu perheen parissa. Jokainen teini-ikäisen vanhempi tietää, että jääkaappia saa täyttää usein ja pyykkikone pyörii ahkerasti. Käyn mahdollisuuksien mukaan kannustamassa poikieni jalkapallojoukkueita. Liikun, luen kirjoja sekä vierailen taidenäyttelyissä, konserteissa ja teatteriesityksissä.
Kirkkoherra vastaa seurakunnan toiminnasta, mutta ei työskentele yksin.

 


– Olen taustahuolehtija ja yritän pitää pyörät hyvin pyörimässä. Olen aina pitänyt papin työn perustehtävistä; jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista. Niissä minua nähdään myös Punkalaitumella. Rippikouluunkin pääsen mukaan.
Kirkkoherran työnsä ohessa Leena Sorsa hoitaa myös Tampereen hiippakunnan pappisasessorin tehtävää nyt jo toista vuotta.

 

– Kyse on luottamustehtävästä, johon hiippakunnan papisto valitsee edustajansa. Käytännössä osallistun Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksentekoon ja päätösten valmisteluun, piispantarkastusprosesseihin, uusien työntekijöiden valmentamiseen sekä yhteyksien rakentamiseen. Asessorin tehtävä on hyvin mielenkiintoinen. Siinä saa nähdä hiippakunnan elämää ja päätöksentekoa, sekä seurakuntien kysymyksiä, aitiopaikalta.
Kirkkoherralla ei ole varsinaisesti työaikaa, vapaapäivänsä Sorsa pyrkii pitämään torstaisin ja perjantaisin.

 

Syksyyn toiveikkaina

 

Syksy avautuu seurakunnassa varovaisesti ja huolellisesti poikkeuksellisen kevään jälkeen.
– Seuraamme koronatilanteen kehittymistä yhteiskunnassa, mutta toivomme, ettei seurakunnan toimintaa tarvitse enää laittaa jäihin. Olemme vain terveinä töissä, turvavälein ja hyvällä käsihygienialla. Kristinusko on toivon lähde, ja aivan erityisesti tällaisena epävarmuuden aikana. Toivoa mekin elämme todeksi. Erityisesti tänä syksynä on oltava valmis siihen, että kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan.
Syksyssä uudelle seurakunnan työntekijälle on yksi ylitse muiden.
– Pyhäinpäivän messu! Pyhäinpäivän seudun kynttilämeri hautausmaalla on hyvin vaikuttava. Miten moni muistaa, kaipaa ja kiittää edesmenneitä läheisiään! Miten toivommekaan, että saamme tavata toisemme, kun aika on. Elämämme ei pääty kuolemaan.

 


Monitaituri

 

– Kirkkoherran tehtävässä on monta tärkeää osa-aluetta. On pidettävä huolta käytännön asioista, lakisääteisistä velvoitteista sekä asioiden edistämisestä ja valmistelusta. Kirkkoherra hoitaa asioita yhdessä luottamushenkilöiden kanssa, jotka ovat seurakunnan elämän ja tulevaisuuden kannalta keskeisessä roolissa. Kirkkoherran tehtävänä on myös hoitaa seurakunnan suhteita yhteistyökumppaneihin, kuten kuntaan ja järjestöihin. Itse pidän kuitenkin tärkeimpänä työyhteisön hyvinvointia. Yksin pystyn tekemään vain vähän, mutta yhdessä voimme tehdä valtavasti. Minut on otettu lämpimästi vastaan ja uskon asettuvani punkalaitumelaiseen menoon helposti.

 


– Niin kirkkoherran työssä kuin kaikessa kirkon työssä on vain yksi tehtävä, vaikka arjen keskellä tuntuisi pyörittävän montaa palloa ilmassa yhtä aikaa. Tehtävänämme on kertoa rakastavasta ja armollisesta Jumalasta tässä yhteisössä, punkalaitumelaisten parissa.

 

Kirkkoherra toivoo

 

Usein seurakuntalaiset esittävät toiveita seurakunnalle. Onko kirkkoherralla toiveita seurakuntalaisille tai luottamushenkilöille?

 


– Toivon seurakuntalaisilta sitä, että oma kotiseurakunta olisi heille rakas. Seurakuntahan on jäsentensä näköinen. Se ei ole täydellinen, koska me ihmiset emme sellaisia ole. Mutta toivoisin, että seurakuntaan ja kaikkiin tilaisuuksiimme olisi hyvä tulla ja kanssamme olisi hyvä olla. Itselleni toivoisin armollista vastaanottoa, koska tehtävän haltuunotto ottaa aikaa.

 


Luottamushenkilöiden rooli on erityisen tärkeä seurakunnan elämässä. He tuovat jäsenten ääniä seurakunnan elämään ja päätöksentekoon. Toivon iloista ja aktiivista yhteydenpitoa, molemminpuolista luottamusta ja toivorikasta näkökulmaa seurakunnan tulevaisuuteen. Koin syvää iloa, kun ensimmäisenä työpäivänäni kirkkovaltuuston puheenjohtaja tuli etsimään minut kirkolta tervehtiäkseen ja toivottaakseen minut tervetulleeksi.

 

Iso osa kuuluu kirkkoon

 

Tällä hetkellä Punkalaitumen seurakunnassa työskentelee kahdeksan työntekijää. Seurakuntaan kuului heinäkuun lopussa 2 417 jäsentä eli noin 85 prosenttia kuntalaisista.

 


– Punkalaitumella kirkkoon kuuluvien prosenttiosuus on maan keskiarvoon nähden korkea.  Tyypillisesti isoissa kaupungeissa prosenttiosuus on selvästi pienempi kuin maaseutumaisessa ympäristössä. Olemme iloisia siitä, että punkalaitumelaiset haluavat pysyä seurakuntansa jäseninä.

 

Kolme tärkeää

 

Kun puhutaan kristityistä, puhutaan usein uskosta, toivosta ja rakkaudesta.

 


– Nämä kolme kiinnittyvät toisiinsa ja ruokkivat toisiaan. Niiden pohjalle kristityn elämä ankkuroituu.

 

– Rukous on kristillisen kirkon hengitystä. Onneksi se ei vaadi aikaa eikä paikkaa, ei tapaa eikä tottumuksia. Se on aina mahdollista! Kaikki toiminta, mitä kirkossamme on, voisi olla nimeltään rukouspiiri. Rukous on kaikessa läsnä.