11.02.2016 Kaksi syyrialaisperhettä sai kodin Punkalaitumelta
Kiintiöpakolaisperheet on sijoitettu kunnan rivitaloasuntoihin. Almohamedin perheeseen kuuluu isä-Ali, äiti-Fatima sekä pojat Mustafa, Wassim, Mohamed, Omar, Khaled, Hussein, Shady ja Abdullah.
Vieras otetaan vastaan hymyssä suin, kaikki kättelevät ja äiti Fatima kantaa pian olohuoneen pöydälle tarjottimen, jossa on pieniä siroja kahvikuppeja ja kahvia, joka suomalaiseen suuhun on tavallista vahvempaa.
Haastattelun tekeminen sujuu yhteisen kielen puuttuessa melko sujuvasti älypuhelinten kääntäjäsovelluksilla. – Asuimme Syyriassa Damaskoksen lähellä maaseudulla. Jouduimme lähtemään turvallisuussyistä. Oli sota ja paljon tuhoa, kertoo Ali.
Hän toimi kotimaassaan maansiirtoalan yrittäjänä. Kännykän kuvassa on kuorma-auton lavalla kaksi Bobcat-työkonetta.
– Auto ja koneet olivat hyviä mutta ne tuhoutuivat pommituksessa. Pommitus tuhosi myös kotimme. Meitä uhkasivat molemmat sekä terroristit että hallituksen joukot. He molemmat osuvat puolustuskyvyttömiin ihmisiin.
Perhe siirtyi Syyriasta pakolaisleirille Libanoniin, josta he tulivat Suomeen kiintiöpakolaismenettelyn kautta. Perheen isän molemmat vanhemmat jäivät Libanoniin. – Suomesta en ollut ennen kuullut mutta Libanonissa toimi internet ja löysin maan Youtubessa olevilta videoilta. Siksi halusimme tulla tänne.
– Suomi on erinomainen ja kaunis maa, jossa on hyviä ihmisiä ja hyvä hallitus. Haluamme, että lapset saavat koulutusta ja että me kaikki opimme suomen kielen. Haluan myös mennä töihin ja sitä kautta maksaa takaisin kaikesta siitä, mitä Suomi meille on antanut, Ali sanoo.
Perheen lapset aloittavat terveystarkastusten jälkeen kunnan valmistavassa opetuksessa. Yllättäen tärkeimmäksi harrastukseksi paljastuu jalkapallo mutta myös uinti ja kaikenlainen urheilu kiinnostaa.
Kaikki mahtuvat kylänraitille
Kiintiöpakolaisperheet ovat ensimmäisten päivien aikana hoitaneet yhdessä Maahanmuuttajat maaseudun arjessa –hankkeen vetäjän Maarit Tiittasen kanssa maahantuloon liittyviä muodollisuuksia ja opetelleet hiljalleen suomalaistan arkea kaupassakäynteineen ja muine toimineen.
– Kaikki kiitos ja suuri arvostus Maaritille. Hän on hieno ihminen, sanoo Ali. Samalla kyynel vierähtää miehen poskelle.
Samanlaista hienoutta eivät osoittaneet ne humalaiset, jotka syyrialaisperheiden tullessa keskiviikon ja torstain välisenä yönä Punkalaitumelle, huutelivat rasistisia ja halventavia kommentteja tulijoille.
– Toivon kantaväestön miettivän jatkossa käytöstään, ja jos on asiasta keskusteltavaa, niin keskustelen mielelläni heidän kanssaan mutta huutelu ei ole kovin korrektia käytöstä. Nämä ihmiset ovat syyttömiä tänne tuloonsa ja varmasti kaikki mahdumme Punkalaitumen raitille, sanoo Maarit Tiittanen.