Olemme Facebookissa!

11.07.2019 Tervahauta on täynnä mystiikkaa

Nykyinen tervamestari Valtteri Ylösmäki (vas.), tervahaudan sytyttäjä Jukka Saarinen ja entinen tervamestari Valte Nummelin olivat oikein tyytyväisiä tervahaudan syttyessä. Sytyttämisvaiheessa tervan määrä oli vielä arvoitus, mutta lopullinen lukema oli noin 600 litraa.
Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla poltettiin Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttelyn yhteydessä parin vuoden tauon jälkeen tervahauta. Sen sytytti torstai-iltana kulttuurin monitoimimies Jukka Saarinen, joka totesi olevansa tervahaudan äärellä lapsuutensa leikki- ja mansikkapaikoilla.

Yli-Kirralla on tervahautoja poltettu vuodesta 1977 lähtien. Saarisen torstaina sytyttämä hauta oli järjestyksessään 12. Haudan sytyttämistä seuraamassa oli yli 200 ihmistä.


– Tervahaudan viehätys on sen arvaamattomuudessa. Millään mittareilla ei voi tutkia, miten tervaa kulloinkin tulee. Haudan polttajien on osattava lukea merkkejä muun muassa savusta. Mystiikkaakin on paljon mukana, kuvaili Punkalaitumen Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpää toivottaessaan vieraat tervetulleiksi museomäelle.


Tervamestareita haudan sytytyksessä oli mukana kaksi. Varsinaisena tervamestarina toimi Valtteri Ylösmäki apunaan vanhempi tervamestari Valte Nummelin. Kaksikko kertoi lyöneensä jopa vedon siitä, paljonko tervaa tämänkertaisesta haudasta saadaan. Tervaa ronkelia pitkin valutettiin viikonvaihteen aikana noin 600 litraa, joten vedon voitto meni Valtterille.


Vaikka tervamestarit ovatkin päävastuussa haudan onnistumisesta, huomioivat sekä Kalevi Sillanpää että Valte Nummelin sen, että tervahautaa tekemässä on ollut iso joukko talkooväkeä. – Laskin, että kaikkineen 34 henkilöä, kertoi Sillanpää.


Hän oli hyvillään myös siitä, että tervanpoltolla museolla on jatkuvuutta uuden tervamestarin myötä. – Hiljainen tieto jää liian usein siirtämättä. Tämä on hieno osoitus siitä, miten tätä tietoa siirretään.


Tervahaudan sytyttänyt Jukka Saarinen kiitteli Punkalaitumen Museo- ja Kotiseutuyhdistystä siitä, että se on vaalinut Yli-Kirralla tekemisen tulta vuosikymmenten ajan. – Tulen sytyttämisen lisäksi tarvitaan tulen kantajia ja vaalijoita. Niin se on kaikessa tekemisessä. Yhdessä tekemällä saadaan hyvää aikaan.