16.11.2023 Tietoa afrikkalaisesta sikarutosta

Afrikkalaista sikaruttoa ei ole esiintynyt Suomessa kertaakaan.

– Vaikka tautia ei ole Suomesta löytynyt, on tehostettu varautuminen siihen jo aloitettu, kun Baltiassa tavattiin noin kymmenen vuotta sitten ensimmäisen kerran Afrikkalaista sikaruttoa. Nyt Ruotsissa ilmenneen villisikojen taudinpurkauksen johdosta valmiutta on edelleen tehostettu. Ajatuksena on, että mitä valmistautuneempia olemme, sitä paremmin pystymme toimimaan, sanoo tilaisuudessa puhunut AVI:n läänineläinlääkäri Susanna Pesonen.

Valmistautumismielessä Suomessa on seurattu taudin hävittämisen kannalta onnistuneita toimia Belgiassa ja nyt tietysti kiinnostaa, miten Ruotsissa tauti torjutaan ja miten siellä onnistutaan. Belgiassa tauti löytyi vuonna 2018 ja Ruotsissa tänä vuonna. Belgiassa tautitorjunta onnistui, Ruotsissa se on vielä kesken. Mikäli tautia löytyy Suomesta, ryhdytään toimiin välittömästi. Torjuntatoimet mietitään tapauskohtaisesti alue huomioiden. Toimiin vaikuttaa muun muassa kuinka tiheästi alueella on villisikoja ja sikatiloja.

Susanna Pesonen toivoo, että ihmiset ilmoittaisivat herkästi metsistä löytämistään villisian raadoista kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille. Jokaista kuolleena löytynyttä villisikaa pidetään tällä hetkellä mahdollisena afrikkalaisen sikaruton kantajana. Myös täysin mädistä villisioista ja pelkästä luukasasta on mahdollisuus tutkia afrikkalainen sikarutto. Läänineläinlääkärit ilahtuvat jokaisesta havainnosta ja Ruokavirasto maksaa lisäksi 100 euron palkkion löydöstä.

Tappava tauti

– ASF on sikaeläinten tappava verenvuotokuumetauti. Se ei tartu ihmisiin eikä muihin eläimiin. Se on hitaasti tarttuva, mutta erittäin tappava. Virus säilyy pitkään sairastuneen sian eritteissä, sanoo Pesonen.
Villisikojen ASF tartunnan toteamisen jälkeen on tärkeää, ettei villisikoja häiritä, jotta tauti ei leviä uusille alueille.  Tauti on siis raju ja tappaa villisiat omalle reviirille, ellei niitä häiritä. Kuolleiden villisikojen keruu pitää tällöin alueelta järjestää, koska ne sisältävät paljon virusta.

Suomeen ASF voi tulla villisikojen mukana lähinnä itärajan yli. Tällä hetkellä emme saa tietoa Venäjän tautitilanteesta, mutta aikaisemmin Venäjällä ilmoitetut tapaukset eivät ole olleet lähellä Suomen rajaa. Susanna Pesonen sanookin, että ASF ei leviä isoin harppauksin muuten kuin ihmisen välityksellä. Taudin torjunnan kannalta on tärkeää vaikuttaa ihmisten toimintaan. Näin tapahtui myös Ruotsissa, missä villisiat olivat saaneet taudin biojäteasemalta viruksella saastuneesta materiaalista.

– Se, että tauti leviäisi villisoista tuotantosikalaan, on epätodennäköisempää Suomessa, sillä meillä sikalat hoidetaan ammattitaitoisesti ja tautitorjunta on niissä hyvin hoidettu, sanoo Susanna Pesonen.

Jos tautia löydettäisiin täältä villisioista, tultaisiin toimimaan siten, että perustettaisiin tartuntavyöhyke kuolleen villisian ympärille. Koska tauti on hyvin tappava, eikä siihen ole olemassa hoitoa, annettaisiin villisikojen kuolla rajatulle alueelle. Villisikojen metsästys kielletään tartunta-alueella. Ne ovat hyvin arkoja, ja lauma jakaantuu helposti häirinnästä. Se, että metsästettäisiin sairaat siat pois, ei ole vaihtoehto.

Mikäli alueella on vain yksittäisiä villisikoja, on mahdollista, että ne pyrittäisiin saamaan villisikoja varten tarkoitettuihin pyydyksiin. Raatojen keruusta, näytteenotosta ja hävityksestä huolehdittaisiin alueella.

Villisikatapauksella olisi myös vaikutuksia tuotantosikaloihin. Siirtäminen onnistuu vasta, kun tuotantosikalasta on otettu näytteet ja tutkittu eläimet ja saatu siirtolupa. Tämä vie aikaa vähintään kolme, neljä viikkoa.

Tuotantosikojen lisäksi myöskään materiaalia, mikä voi olla saastunut viruksesta, ei saa alueelta viedä pois ennen kuin materiaali on tehty vaarattomaksi, näitä ovat esimerkiksi olki ja heinä.

Jos tautia löytyisi sikatilalta, pitäisi siat lopettaa, raadot hävittää ja sikalat puhdistaa ja desinfioida ennen kuin sikatalous voitaisiin aloittaa tilalla uudelleen.

Kuolleiden villisikojen löytyminen metsistä on tietenkin haasteellista varsinkin, kun meidän villisika kantamme on maltillinen. Kuumeisina sairastuneet siat hakeutuvat veden ääreen ja niitä voi löytää vesistöjen reunoilta. Korpit ovat hyviä kertomaan haaskoista ja niiden liikkeitä seuraamalla saatettaisiin löytää kuolleita yksilöitä. Jos esimerkiksi hirvimetsällä koira löytää kuolleen villisian raadon, ei koiraa tule päästää villisian luokse.

– Koiran puhdistamiseen riittää kunnollinen pesu afrikkalaisen sikaruton osalta, jotta se ei levitä virusta tassuissaan ja karvoissaan. Kakan mukana virus ei leviä, joten vaikka koira olisi ehtinyt syödä sianraatoa, ei hätää afrikkalaisen sikaruton osalta ole. Villisioissa voi olla myös muita taudinaiheuttajia kuten trikiiniä, joka sitä vastoin voi tarttua koiraan, muistuttaa Susanna Pesonen.

Lihatuliaisia ei saa tuoda ulkomaanmatkoilta varsinkaan maista, joissa ASF:ää on. Metsästysmatkailua ei suositella maihin, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Jos sellaiselle kuitenkin lähtee, pitää kaikki varusteet, aseet, kengät, vaatteet ja autot, puhdistaa huolellisesti ja desinfioida Suomeen palatessa ja pidättäytyä 48 tuntia haaskaruokinnasta ja eläintiloihin menemisestä, sanoo Pesonen.

Rajoitukset tulisivat tartunta-alueella koskemaan kaikkia.

Taudin löytyessä haasteeksi tulee muun yhteiskunnan motivoiminen taudin leviämisen estämiseen.
Villisian vuoksi perustettavan tartuntavyöhykkeen rajoitukset tulisivat koskemaan kaikkia kansalaisia, ei vain metsästäjiä tai sikatilallisia. – Alueella ei rajoitusalueen perustamisen jälkeen voi marjastaa, sienestää, lenkkeillä, ulkoiluttaa koiria tai ratsastaa. Hiekkateillä kulkeminen on kiellettyä, sanoo Pesonen.

ASF vaikuttaisi myös todennäköisesti metsätalouteen. Jos jokin alue eristettäisiin, keskeytyisi mahdollisesti puunkorjuu välittömästi.

– ASF:n vuoksi rajatulta suojavyöhykkeeltä keskeytyisi paitsi puun korjuu, myös kaikki muukin metsähoito: suunnitelmien laatiminen, istutus- ja taimikonhoidot. Vaikutusta olisi myös tilakauppoihin, samoin vakuutuskorvauksiin, jos tulisi myrskytuhoja. Paljon puuta jäisi metsiin pilaantumaan, koska korjuu ei onnistuisi. Metsätaloudelle ASF olisi huono asia, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.

Taloudellisia ja tilaongelmia

Sianlihantuottaja Juha Savela tuo esiin ongelmia, joita ASF toisi sikatilalla.

– Ensinnäkin tulisi taloudellisia ongelmia riippuen siitä, mitkä olisivat toimet: jäädytettäisiinkö sikojen myynti teuraaksi muutamaksi viikoksi vai pitäisikö koko tuotanto ajaa alas. Joka tapauksessa muutamankin viikon stoppi aiheuttaa tilaongelmia sikalassa, sanoo Juha Savela ja viittaa tilaongelmilla siihen, että nopeasti kasvavat, isot siat tarvitsevat paljon tilaa karsinassa.

LSO:n toimitusjohtaja Veikko Kemppi sanoo Suomen sikatalouden keskittymisen maan länsipuolelle Satakuntaan, Varsinais-Suomeen ja Pohjanmaalle ja toisaalta villisikojen reviirien painottumisen itärajalle sekä itäiselle Uudellemaalle olevan pelastus. – Meillä tuotanto- ja villisiat sijoittuvat siis pääsääntöisesti eri alueille. Jos nämä alueet olisivat päällekkäin, olisi tilanne monin verroin kriittisempi. Tosin olen huolestuneena seurannut Kokemäen-Huittisten alueella kulkevaa lähes 30 villisian laumaa.  

Kemppi toteaa, että Suomen sianlihantuotannolle ASF olisi huono asia, sillä viidennes täällä tuotetusta lihasta lähtee vientiin. Yksittäinen tautitapaus strategisessa kohdassa riittää horjuttamaan koko teollisuuden haaraa.

3000 yksilöä

Suomen villisikakannaksi on arvioitu noin 3000 yksilöä. Kanta on ehkä hieman pienentynyt viime vuosina, ja tavoitteena onkin kannan puolittaminen. Ruotsin kantaan verrattuna täällä on villisikoja vähän, sillä naapurimaassamme niitä arvioidaan olevan jo 300 000.

– Villisiat ovat tehokkaita lisääntymään, vaikka niillä on Suomessa yleensä vain yksi pahnue vuodessa. Leudontuneet talvet ovat parantaneet niiden elinmahdollisuuksia, sanoo Teemu Simelius Suomen Metsästäjäliitosta.

Villisika on arka eläin, mutta uhattuna ja esimerkiksi autoon törmättyään aggressiivinen. – Jos villisian kanssa ajaa kolarin, ei saa mennä katsomaan, että miten eläimen kävi. On parempi pysyä autossa sisällä ja kutsua apua, opastaa Teemu Simelius onnettomuuksien varalta.

Tilaisuus kiinnosti

Tilaisuudessa oli kuulijoina muun muassa sianlihantuottajia kuin metsästäjiä. Jussi Hongisto oli tullut tilaisuuteen siankasvattajana. Hänellä on yhdistelmäsikala, ja ASF huolettaa häntäkin.

– ASF olisi isku Suomen sikataloudelle. Tosin Suomessa osataan sikaloissa huolehtia tautisuojauksesta, joten en usko että tauti sikaloiden kautta leviäisi. Jo tuotantoehdoissakin vaaditaan eläinlääkärin kahden kuukauden välein tekemä terveystarkastus, joten perusasiat sikaloissa ovat hyvin, sanoo Jussi Hongisto. Hän lisää, ettei taudin mahdolliselle leviämiselle jotain muuta reittiä pitkin voi mitään. Hongisto toivookin, että ihmiset ottaisivat ASF:n huomioon matkustellessaan ja tuodessaan tuliaisia matkoilta.

Risto Ryti -salissa Huittisissa pidetyn tilaisuuden järjesti MTK-Satakunta.