Olemme Facebookissa!

23.08.2018 Gammayökkönen härkäpavun kimpussa

Juho Vanha-Juhe ja Juho Uusi-Kouvo tarkastelevat Kostilantien varressa härpäpapupeltoa, jonka gammayökköset ovat liki täysin tuhonneet.
Maanviljelijöiden vitsauksena kuivuuden lisäksi ovat kuluneella satokaudella olleet myös Suomessa harvinaiset gammayökköset. Helteiden mukana niitä on tullut eteläisestä Euroopasta Suomeen ja jälki etenkin öljy- ja palkokasvimailla voi olla tuhoisaa. Tämän sai kokea myös Juho Uusi-Kouvo.

Uusi-Kouvon noin yhdeksän hehtaarin härkäpapuviljelykset Kostilassa eivät ennen torstaina alkanutta puintia vihertäneet. Pikemminkin kasvit olivat kellastuneita ”luurankoja”, joista härkäpavun palkoja löytyi ainoastaan läheltä maan pintaa.


– Gammayökkösen toukat ovat syöneet härkäpavusta kaiken vihreän. Yli puolet paloista puuttuu, harmittelee Juho Uusi-Kouvo. Hän kertoo olevansa tyytyväinen, mikäli puidulta peltohehtaarilta saataisiin edes tuhannen kilon sato.


Karjatilallisena Uusi-Kouvon tarkoitus oli syöttää härkäpavut naudoille, jotta ne saavat valkuaista ravintoonsa. – Nyt joudun hankkimaan pavut muualta ostamalla. Hinnasta ja saatavuudesta tosin ei ole vielä tietoa. Menoja se kuitenkin tulee lisäämään.


Uusi-Kouvon mukaan härkäpapupelto näytti varsin kohtuulliselta ennen gammayökkösen toukkien invaasiota. – Gammayökkönen on tullut helteiden mukana Suomeen joskus toukokuulla ja sen toukat pistelivät kasvit parempiin suihin muutamissa päivissä. Luomutilalla torjunta ei onnistu. Voi vain katsella ja kiroilla.


Gammayökkönen on aiheuttanut Suomessa suurta tuhoa öljy- ja palkokasvimailla aina eteläistä Pohjanmaata myöten. Uusi-Kouvon härkäpapua torstaina puimaan tullut Juho Vanha-Juhe tietää kertoa, että otuksen torjunta on hankalaa kemiallisestikin.


– Tukes on myöntänyt poikkeuslupia myrkyille, jotka tehoavat gammayökköseen mutta ne loppuivat nopeasti varastoista ja olivat myös kalliita, Vanha-Juhe kertoo.


Gammayökkönen ei ole Suomessa jokavuotinen kiusanhenki, päinvastoin. Edellisen kerran ne aiheuttivat merkittävää tuhoa viljelyksille vuonna 1946 ja sitä ennen vuonna 1922.


Hinnankorotus kriisipakettia parempi


Juho Uusi-Kouvo ja Juho Vanha-Juhe ovat maatalousyrittäjinä vielä suhteellisen nuoria. Kuitenkin kaksikko on jo kahtena peräkkäisenä vuonna kokenut huonon satokauden. – Jatkossa ei voi olla kuin parempaa. Nyt on nähty molemmat ääripäät. Tuskin tällaista enää uran varrelle sattuu.


Maatalouden tämän hetkistä ahdinkoa on pohdittu helpotettavan mm. valtion kriisipaketilla, josta kerrottiin viime viikon alussa mm. Maaseudun Tulevaisuudessa. MTK-Satakunnan johtokunnan jäsenenäkin toimiva Juho Uusi-Kouvo suhtautuu kriisiapuun epäillen.


– Parempi olisi, että maataloustuotteiden hinnat nousisivat. Tuki-sanalla on ikävä kaiku ja aina, kun niistä puhutaan, on sillä maatalouden imagoon negatiivinen vaikutus, Uusi-Kouvo pohtii.