25.05.2023 Tuottajat huolissaan eläinlääkäritilanteesta
Vaikka kehno eläinlääkäritilanne ei ole uusi asia, nousi se esiin jälleen kevään korvalla Sastamalan Stormissa emolehmä- ja loppukasvatustilaa pitävän Erika Koivumäen Facebook-kirjoituksessa.
– Eläinlääkäritilanne on ollut huono pitkään, mutta huonontunut entisestään viimeisen vuoden aikana. MTK-Vammala ollut kaupunkiin yhteydessä ja esittänyt huolensa asiasta. Someen on myös laitettu juttuja ja tein myös kuntalaisaloitteen kaupungille aiheesta. Vastausta en ole saanut kaupungilta keneltäkään henkilökohtaisesti, Koivumäki kertoo.
Hän muistuttaa, että erityisesti tuotantotiloilla kärsitään eläinlääkäripulasta, koska eläimiä ei voida kuljettaa praktiikoille. – Tuotantoeläimiä ei noin vain kiikuteta mihinkään hoidettavaksi. Mikäli eläinlääkäriä ei saada paikalle, on eläin lopetettava. Muutenkin eläinlääkärin saapuminen kestää pitkien matkojen takia, mutta jos apua ei ole saatavissa lainkaan, on tilanne erittäin huono.
– Emme vielä ole menettäneet eläimiä, mutta sekin päivä varmasti vielä koittaa, että apua ei saa mikäli tilanne jatkuu tällaisena.
Koivumäki lisäisi houkuttelevuutta avoimiin virkoihin palkkausta parantamalla. – Mahdollista olisi palkata myös klinikanhoitajia eläinlääkäreiden avuksi. Ymmärrän, että tämä kaikki vaatii rahaa, mutta kyseessä on kuitenkin lain määräämä palvelu kuntalaisille.
Hän on huolissaan myös nykyisten eläinlääkäreiden jaksamisesta. – Meillä on ammattitaitoisia eläinlääkäreitä, mutta ei välttämättä kauaa jos tämä palvelu raavitaan heidän selkänahoistaan.
– Tuottajille kunnaneläinlääkärit ovat ”työkavereita”. Heidän kanssa mietitään tulevaa ja ratkaisuja sekä haetaan hyviä käytäntöjä. Saa heiltä myös henkistä tukea näin, kun me tuottajat elämme vaikeita aikoja. He tsemppaavat ja kannustavat, ja tarvittaessa vaikka halaavat, kun taivas tuntuu putoavan niskaan. Eläinlääkärit ovat iso osa maataloutta ja eritoten eläinten hyvinvointia. Ilman heitä emme pärjää. On väärin että heidät poltetaan loppuun, painottaa Erika Koivumäki.
Yritetty on
Sastamalan kaupunki vastaa eläinlääkäripalveluiden tuottamisesta kahdella alueella. Toisen alueen muodostavat Ikaalinen, Parkano ja Kihniö, toisen Sastamala ja Punkalaidun.
Ympäristöterveydenhuollon johtaja Hanna Anttila toteaa, että Sastamalan ja Punkalaitumen alueen viidestä eläinlääkärin virasta on kolme täytettynä. Neljänteen virkaan hakijaa hän haastatteli tiistaina.
– Tilanne on todella haastava, sillä eläinlääkäreistä on valtakunnallinen pula. Hakuja on tehty ja käytetty useita eri kanavia, mutta jos hakijoita ei ole, sille ei voi mitään. Eläinlääkäripulaa ovat selvittäneet yhteistyössä myös Opetusministeriö sekä Maa- ja Metsätalousministeriö.
Virkojen houkuttelevuutta Satsamalan kaupunki on Anttilan mukaan pyrkinyt lisäämään muun muassa sillä, että palkkaus on nostettu Eläinlääkäriliiton suosituksen yläpuolelle. Lisäksi sijaisille on tarjottu työsuhdeasuntoa. Kesäksi alueelle ollaankin saamassa kolme eläinlääkärin sijaista.
– Todennäköisesti virkoihin liittyvä päivystysvelvoite karsii hakijoita. Nyt päivystyksiä on pystytty toteuttamaan melkein sataprosenttisesti. Tänä vuonna on ollut Sastamalan ja Punkalaitume alueella kaksi arkipäivystystä, joihin ei ole saatu tekijää. Ulkopuolisia päivystäjiä on saatu toistaiseksi hyvin, etteivät virkojen vakinaiset viranhaltijat ole pääsääntöisesti joutuneet tekemään ylimääräisiä päivystysvuoroja.
Anttila on tietoinen erityisesti sosiaalisessa mediassa aiheesta käytävästä keskustelusta. – Sen, mitä olen seurannut, voin kommentoida vain, ettei kaikki somessa kerrottu pidä paikkaansa.
Mikäli eläinlääkäripulasta johtuen kotieläimille aiheutuu vahinkoja, voi eläimen omistaja esittää korvausvaatimuksen Sastamalan kaupungille. – Tällaisia vaatimuksia ei ole vielä tullut.
Riittämättömyyden tunnetta ei ole voinut välttää
Ensi vuonna 25 vuotta Punkalaitumella kunnaneläinlääkärinä toiminut Leena Kouvo on käytännön työssä kokenut, mitä eläinlääkäripula Sastamalan ja Punkalaitumen alueella aiheuttaa. – Usein joutuu kalentereita sumplimaan ja satunnaisesti päivystyksiä on jäänyt pitämättä.
Lomiakin on päässyt kertymään vajauksesta johtuen, mutta Kouvo on tyytyväinen, että tänä kesänä hänkin pääsee pitkälle lomalle. – Meille on tulossa kaksi oikein pätevää kandia, jotka ovat tehneet harjoitteluitakin alueella.
Myös Leena Kouvo sanoo eläinlääkäripulan olevan valtakunnallinen ilmiö, mutta sen syitä hän vain arvailee. – Sanotaan, että eläinlääkäreitä valmistuu liian vähän. Kun itse valmistuin vuonna 1998, valmistui lisäksi 40–50 eläinlääkäriä. Nyt niitä valmistuu vuodessa noin sata, kun lasketaan Tartossa opiskelleet mukaan. Silti on pula.
– On myös syytetty yksityisiä klinikoita, mutta niilläkin valitetaan, että eläinlääkäreiden puute on este toiminnan laajentamiselle.
Kouvo nostaakin esille alan pitovoiman yhtenä ongelman aiheuttajista. – Eläinlääkäriliiton selvityksissä on huomattu, että alalla ei ole pitoa. Moni eläinlääkäri opiskelee uuden ammatin ja moni suunnittelee alan vaihtoa. Monelle nuorelle eläinlääkärille ala voi olla pettymys. Työ on sitovaa, somen kautta saa helposti arvostelua ja etenkin täältä maaseudulta puuttuu vertaistuki.
– Itse olen tykännyt olla täällä Punkalaitumella. Saan olla tekemisissä sekä isojen että pienten eläinten kanssa ja ihmiset ovat mukavia. Työ on edelleen hauskaa ja olen yhä unelma-ammatissani, Leena Kouvo kuvailee.