28.03.2024 Työministeri Arto Satonen yrittäjien vieraana
– Suomen ulkoinen velka on tällä hetkellä 82,1 % BKT:sta eli olemme samassa viiteryhmässä Etelä-Euroopan maiden kanssa. Hallituksen päättämiä uudistuksia ei tarvita, jos meille riittävät kreikkalaisten eläkkeet ja romanialainen terveydenhoito. Jos ne eivät riitä, uudistukset ovat välttämättömiä, ministeri Satonen kuvaili.
Hänen mukaansa Suomi on pudonnut muiden pohjoismaiden vauhdista talouden osalta. Erityisesti velkaantuminen ja työllisyysaste ovat ikäviä katseltavia naapureihin verrattuna. – Ruotsissa velan osuus BKT:sta on noin 45 % ja Tanskassa 38 %. Suomessa se on 82,1 %. Suomen työllisyysaste on Pohjoismaiden heikoin ja sitä on hilattava ylös.
Suomen työllisyysaste on toki viime vuosina noussut, mutta ongelmana on, että tehtyjen työtuntien määrä ei ole noussut samassa suhteessa. Osa-aikatyön tekeminen on yksi selitys ilmiöön.
Kahvila-ravintola Mogulissa järjestetyssä tilaisuudessa ministeri kävi läpi hallituksen keskeisiä toimia, jotka ovat syynä meneillään oleviin SAK:n poliittisiin lakkoihin.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisella puretaan Satosen mukaan kannustinloukkua, joka purkautuessaan toisi 74 000 työllistä lisää ja jonka positiivinen vaikutus talouteen olisi noin 1,7 miljardia euroa. Paikallisen sopimisen lisäämisellä puolestaan halutaan parantaa työllistämisen kannattavuutta.
Suurta närää ay-liikkeen piirissä on aiheuttanut hallituksen suunnitelmat puuttua poliittisiin lakkoihin. Hallitus haluaa rajata niiden pituuden enintään 24 tunniksi. Saman syyn vuoksi poliittisen lakon saisi järjestää vain kerran.
– Nykyinen laki on vuodelta 1946 ja siitä lähtien lakia on neuvottelemalla yritetty muuttaa ilman ratkaisua. Sen vuoksi hallituksen on itse tehtävä esitys lakimuutoksesta, muuta ratkaisua asiaan ei ole. Nythän poliittisia lakkoja ei ole mitenkään rajattu. Lakossa saa olla niin kauan kuin ”persus kestää”, Arto Satonen totesi.
Hallitus haluaa puuttua myös tuki- ja myötätuntolakkojen järjestämiseen. Jatkossa ne voisivat kohdistua ainoastaan tiettyyn yritykseen tai yrityksiin. Näin esimerkiksi satamat sulkevat ahtaajien lakot jäisivät historiaan.
Lakkokevään puheenaiheena on vahvasti ollut myös hallituksen suunnittelema vientivetoinen palkkamalli. Senkin tarpeen kaikki työmarkkinaosapuolet Satosen mukaan tunnustavat, mutta yksityiskohdista sopuun pääseminen näyttää tälläkin hetkellä vaikealta.
– Ei tilanne ole pelkästään SAK:n vika, kyllä EK:n toiminnastakin löytyy puutteita. Nykytilanne on pitkälti kulttuurikysymys. Ei tajuta, ettemme elää enää suljetussa taloudessa, kuten Neuvostotoliiton aikana. Silloin Neuvostoliittoon vienti ja metsäteollisuus takasivat tietyn kasvavan potin jaettavaksi ja väestö oli nuorempaa. Nyt mennään toiseen suuntaan ja ollaan aivan eri maailmassa, kuvaili Satonen.
Hallituksen suunnitelmat ovat henkilöityneet pitkälti työministeriin ja palautetta on riittänyt laidasta laitaan. – Kaksi kolmannesta palautteesta on, että suunnitelmat on vietävä loppuun. Neljäsosan mielipide on, että eroa läski. Loput kysyvät sitten ihan oikeaa asiaakin, Arto Satonen naurahtaa.