Sarjassaan 70. Punkalalaitumen päivää vietettiin sunnuntaina 30.7. aurinkoisessa säässä. Tilaisuudessa kuultiin TV-kuvaaja ja ohjaaja Pekka Rautionmaan puhe sekä musiikkia Teppo Rantasen laulamana ja Hannu Kivelän säestämänä.
Tilaisuuden avasi Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan Kalevi Sillanpään tervetuliaissanat. – Ensimmäistä Punkalaitumen päivää vietettiin kun Yli-Kirran museo vihittiin käyttöön vuonna 1954. Tämä juhla on pisimpään kestänyt perinne täällä Yli-Kirralla, Sillanpää kertoo.
Lisäksi hän muistutti juhlavieraita, että ensi vuonna vietetään museon 70-vuotisjuhlavuotta. Puheen lopuksi hän toivotti vieraat lämpimästi tervetulleeksi juhlaan.
Kappaleet huolella valittu
Seuraavana kuultiin Lauri Jauhiaisen Kotiseutuni kappale. – Olen viettänyt lomia mammani luona ja muistan hänen kanssaan käyneeni museolla jo lapsena. Erityisesti mieleeni on jäänyt sudenkuoppa, joka oli pienen lapsen mielestä jännittävä. Lisäksi isäni asui useamman vuoden muualla ja hän aina kaipasi takaisin Punkalaitumelle takaisin, sitä kauttakin koen että tämä kappale sopii hyvin tähän tilaisuuteen, Teppo Rantanen kertoo kappalevalinnastaan.
Lisäksi tilaisuudessa kuultiin myös italiankielinen kappale Selve amiche ja Oskar Merikannon Miksi laulan. – Isä on aina laulanut joten olen aina kotona pienestä asti kuullut laulua. Itse en nuorempana rohjennut laulaa, vasta aikuisiällä laulaminen tullut itselle mukaan. Salon musiikkiopistoon lähdin muutama vuosi sitten hakemaan oppia, kun sitä suositeltiin minulle, Rantanen toteaa.
Kipinä elokuva-alalle isältä
Juhlapuhuja Pekka Rautionmaa muisteli puheessaan tietään alansa huipulle Los Angelesiin. – Kun lähdin Punkalaitumelta, suurena puheenaiheena oli mitä tehdä tarpeettomaksi käyneelle Sarkkilan koululle. Kunta meinasi tehdä siitä parkkipaikan. Me taas ehdotimme, että koulusta tehtäisiin nuorisotalo. Nyt samanlaista hanketta tarvittaisiin pappilan pelastamiseksi, Rautionmaa naurahtaa.
Lisäksi hän kertoi kuinka museo on tullut hänelle jo lapsesta asti tutuksi. – Isäni oli puheenjohtajana Museo- ja Kotiseutuyhdistyksessä, joten kiertelimme usein yhdessä etsimässä rakennuksia ja tavaroita pitkin maakuntaa.
Palo elokuva-alaa kohtaan Rautionmaa sai myös isältään. – Yli-Kirralla kuvattiin siihen aikaan Ruisriihi-elokuvaa ja kävimme isäni kanssa usein Suomi-Filmillä Helsingissä. Siitä se kipinä syttyi.
Hän on 35-vuotisen uransa aikana ohjannut ja tuottanut yli 1000 tv-ohjelmaa, sarjaa, elokuvaa sekä urheilua. – Nuorena kameramiehenä sain vakipaikan Hymyhuulet-ohjelmasta. Ohjelman kuvaaja ehdotti minulle tv-kuvaaja kurssia ja vuonna 1993 valmistuin sitten tv-kuvaajaksi, Rautionmaa kertaa uraansa.
Ovet avautuivat rapakon taakse
Muutamia vuosia myöhemmin ovet avautuivat myös rapakon taakse. – Voitin vihreän kortin Yhdysvaltojen lotossa ja muutin Los Angelesiin Kaliforniaan. Kipinä Amerikasta oli syttynyt jo aikaisemmin kun pääsin Punkalaitumen Rotaryklubin kautta vaihtoon Yhdysvaltoihin. Kokemuksen jälkeen lähtö rapakon taakse oli helppoa.
Tikkaat Hollywoodin studioille on pitkät. – Opin miten lyhyitä uutisia tehdään ja nälkä kasvoi koko ajan. Syntyi idea omasta TV-sarjasta ja sain myytä idean Ylen TV 2 kanavalle. Ohjelmassani haastattelin Hollywoodin näyttelijöitä ja muusikoita. Sain myös oman TV-studion, Rautionmaa kertoo.
Kalifornian viihteen vaikutus näkyy Suomessa asti, mutta silti Rautionmaan mielestä monet asiat ovat täällä paremmin kuin rapakon takana.
– Monet perusasiat toimivat paremmin täällä kuin Amerikassa. Amerikassa pankit ovat kuitenkin edelleen auki, paperisekit käytössä ja kaupassa on henkilökunta pakkaamassa ostokset valmiiksi. Amerikka on palveluyhteiskunta toisin kuin Suomi joka on itsepalveluyhteiskunta, Rautionmaa vertailee nauraen.
Puheensa lopuksi hän vielä kertoi kuinka äitinsä aikoinaan kirjoitti isälleen Punkalaitumen päivän puheita ja kiitti vapaaehtoisia talkoolaisia, jotka työskentelevät museon eteen.
Lopuksi kuultiin kappaleet Minä laulan sun iltasi tähtihin, Ma elän sekä Con Te Partiro Rantasen ja Kivelän esittämänä. Tilaisuuden päätti yhteislauluna laulettu Satakunnan laulu.
» Takaisin arkistoon