Julkisrakentamisen monet ongelmat

Mikäli Punkalaitumen keskipitäjää olisi 1980-luvun voimakkaina kasvun vuosina lähdetty rakentamaan nykyisillä julkisrakentamisen normeilla, mahtaisimmeko edelleen elää peltojen keskellä vanhojen maatilojen talouskeskusten rikkoessa muutaman muun rakennuksen lisäksi kylänraitin maisemaa?

Tämä kysymys juolahtaa väkisin mieleen, kun seuraa kunnan kaavaileman uuden Yhteiskoulu-lukion rakennuksen takkuista taivalta. Mutkia on ollut matkassa ja yhtenä uutena kantona kaskeen nousi tällä viikolla hankintalain tiukat määräykset.

Sinällään on hyvä, että julkisia hankintoja erityisesti mittavien investointien osalta säädellään mutta vanha sanonta ”kohtuus kaikessa” olisi hyvä pitää mielessä. Tiukka hankintalaki pakotti kunnan hylkäämään kaikki koulurakennuksesta tehdyt tarjoukset ja käynnistämään hankkeen alusta, jo toista kertaa. Ehkä kolmas kerta toden sanoo.

Hankintalaki ei ole julkisrakentamisen ainoa ongelma. Vielä merkittävämpi isommassa aikaikkunassa on rakentamisen laatu. Siitä kertovat mm. maamme kymmenet homekoulut.

Punkalaitumella uudella koululla ei korvata varsinaista homekoulua mutta sisäilman laatu ja rakenteiden kosteusvauriot luetaan syiksi uudisrakennuksen tekemiseen, ja kuitenkin nykyisen koulun uusimmat osat on otettu käyttöön vasta 1980-luvun puolivälin jälkeen.

Punkalaitumelle on suunnitteilla myös uusi päiväkoti. Toivoa sopii, että sen kohdalla vältytään suunnitteluvaiheessa törmäykseltä hankintalakiin ja rakentamisvaihe ei jäisi jonkin sortin ”kolkkapoikien” käsiin.