Alueen vahva peurakanta on luonut Punkalaitumelle ja lähiseuduille elinvoimaiset susireviirit.
Punkalaitumella ja lähialueilla elää elinvoimainen susikanta, toteaa Riistakeskuksen suunnittelija Mikko Jokinen tämän lehden jutussa. Punkalaitumen mukaan on nimetty yksi susireviiri ja kaksi muuta reviiriä ovat osittain paikkakuntamme alueella. Kaikilla kolmella reviirillä on keväällä syntyneitä pentuja.
Susikannan elinvoimaisuuden takana on alueen vahva valkohäntäpeurakanta. Ravintoa on ollut riittävästi ja kohtuullisen helposti saatavilla. Koska luonnonruokaa on ollut tarjolla, ovat laiduntavat tuotantoeläimet ja lemmikit saaneet olla susilta rauhassa. Tämä syksy on näyttänyt, että peurakanta Punkalaitumella on vähentynyt merkittävästi. Se haastaa myös alueen susilaumat niiden etsiessä ruokaa.
Susi aiheuttaa suuria tunteita ja keskustelussa ääntä pitävät ääripäät: suojelijat ja vastustajat. ”Kultaisen keskitien” kulkijat jäävät hiljaiseksi enemmistöksi mielipiteineen, kuten nykyään on tapana asiassa kuin asiassa.
Suomen liittyessä EU:hun vuonna 1994 määriteltiin susi luontodirektiivissä liitteeseen IV eli tiukasti suojelluksi. Viime aikoina on herätelty keskustelua, olisiko oikea paikka direktiivin liitteessä V. Se tarkoittaisi suotuisan suojelutason säilyttämistä, mutta mahdollistaisi susikannan helpomman sääntelyn metsästyksellä. Tällainen ajatus on EU:ssa leviämässä laajemminkin ja asiasta tullaan varmasti käymään tunteikasta debattia lähiaikoina.
» Takaisin arkistoon