Paikallisessa Riio baarissa kuultiin joulun alla ”Kauheimpia joululauluja” Matti Berggrenin esittämänä. Kauheitahan ne eivät olleet, vaikka aiheiltaan ehkä hieman inhorealistisemmasta päästä suomalaista joulunviettoa. Tärkeintä lauluissa oli, että ovat Berggrenin itsensä tekemiä.
Matti Berggren kertoo tehneensä ensimmäiset joululaulut parikymmentä vuotta sitten. – Ensimmäisen joululaulun tein englanniksi ja ensimmäiset suomenkieliset kappaleet vuonna 2008. Niistä muutama löytyy edelleen mikseri.net-sivustolta. Nyt kappaleita olisi varmaan jo levyllisen verran. Pitää katsoa, saataisiinko niistä ihan levy joskus aikaiseksi.
– Jossain vaiheessa tuli kavereiden kanssa puheeksi, että näitä lauluja pitäisi esittää keikalla. Muutama vuosi sitten oli jo keikkapäivä sovittuna Nuutajärven silloiseen ravintolaan, mutta korona sotki ne suunnitelmat. Nyt sitten kun ystäväni Mikko perusti Riio baarin, niin keikkapaikka löytyi omalta kylältä.
Esityksen nimi oli suora väännös kirkossa kuultavista Kauneimmista joululauluista. – Aiheet omissa joululauluissani ovat välillä aika synkkiä, joten siinäkin mielessä nimi on osuva. Mutta niin ovat monet perinteisetkin joululaulut aika surullisia, ajatellaan vaikka Sylvian joululaulua tai Varpunen jouluaamuna, Berggren huomauttaa.
Aiheita hän ammentaa myös paikallisuudesta. – Parissa laulussa Punkalaidun on vahvasti mukana, vaikka muuten biisien aiheet saattavat tulla ihan mistä vain. Joissain on mukana ihan omia ja tuttujen kokemuksia, mutta paljon on myös puhdasta, keksittyä tarinankerrontaa.
Täpötäydessä Riio Baarissa kuultiin myös muutama cover ja muutamassa kappaleessa esityksessä oli mukana kitaristi Juha-Matti Salo, entisiä punkalaitumelaisia hänkin. Miesten yhteinen historia musiikin parissa juontaa Varhaiseläke-bändistä, jonka jälkeen kaksikko on soittanut yhdessä erinäisissä kokoonpanoissa. Tälläkin hetkellä Hertsi putos kyydistä -bändissä.
Pääosassa ”Kauheimmissa joululauluissa” oli kuitenkin Matti Berggren soittimineen. Yksi niistä oli hänen musikaalisen isoisänsä mandoliini. Isoisän peruja on myös keinutuoli, jossa istuskellen Matti kappaleensa esitti.
– Papan kuoltua keväällä 1999 sain perinnöksi muutamia hänen mandoliinejaan. Olin juuri oppinut soittamaan joten kuten kitaraa, joten mandoliini oli hyvä lisä soitinvalikoimaan. Tottakai on hienoa, että papan soittimet jäivät minulle ja ovat aktiivisessa käytössä edelleen. Ja nyt, kun asun vanhassa mummulassani, niin soittimetkin ovat palanneet kotiin vuosien tauon jälkeen.
Erityisen hienoa oli tuolla joulukeikalla soittaa papan vanhaa mandoliinia ja keinutella samalla hänen vanhalla keinututuolillaan.
Berggrenin suku on tunnettu musikaalisuudestaan. Trubaduurina ja monipuolisena lauluntekijänä tunnetaan erityisesti Matin äidin Tuulan serkku Mikko Perkoila, joka on käynyt useampaan otteeseen esiintymässä myös Punkalaitumella.
– Mikon tuotantoa olen kuullut jo pienestä pitäen niin levyiltä kuin livenäkin. Luultavasti Mikko on omaankin lauluntekijyyteeni vaikuttanut. Mikon biiseissä on monesti vahva tarina ja usein jokin yllättävä käänne ja jotain samantapaista on omassakin laulunkirjoittamisessani, Matti Berggren pohtii.
» Takaisin arkistoon