Ilmasto- ja ympäristötyö sekä vastuullisuusvaatimukset ulottuvat jatkossa entistä pienempiin yrityksiin ja maatalousyrityksiin. – EU-sääntely tiukentuu niiden osalta koko ajan, totesi Pirkanmaan ilmastoverkoston projektikoordinaattori Katja Tanski.
Kunnantalon valtuustosalissa pidetyn ajankohtaiskatsauksen järjestivät Pirkanmaan ilmastoverkoston lisäksi Punkalaitumen Yrittäjät ja MTK Punkalaidun. Tilaisuudessa Katja Tanskin lisäksi puhui Neuvo-asiantuntija Eero Levoniemi. Myös Huittisissa marraskuussa työnsä aloittava uusi maaseutuasiamies Susanna Kivistö esittäytyi.
Katja Tanskin mukaan ilmasto- ja vastuullisuusvaatimukset lisääntyvät koko ajan myös pienemmissä yrityksissä ja maatalousyrityksissä. – Isot yritykset joutuvat raportoimaan ilmasto- ja vastuullisuusasioista. Se tarkoittaa myös alihankintaketjuun ulottuvia tiukentuvia vaatimuksia.
– Vain kymmenen prosenttia pienistä yrityksistä tekee systemaattista vastuullisuus- ja ilmastotyötä, vaikka tarjolla olisi aika helpolla iso kilpailuetu muihin nähden.
Tanski korosti, että yrittäjien ja maatalousyrittäjien kannattaa suunnitella omat ilmastotekonsa niin, että ne ovat järkeviä, kustannustehokkaita ja omaan arvomaailmaan sopivia. – Maalaisjärkeä kannattaa käyttää, muuten käteen jäävät vain lillukanvarret.
Hän kannusti paikalla olleita osallistumaan 29.10. Urjalassa järjestettävään hiilijalanjäljen laskentatyöpajaan. – Onhan se laskenta vähän työlästä, mutta ei lopulta kovin vaikeaa. Ja tarjolla on lopulta suuri hyöty.
Ilmasto- ja ympäristösuunnitelma maatiloille
Neuvo-asiantuntija Eero Levoniemi kertoi ilmasto- ja ympäristösuunnitelman laadinnasta maatiloilla. Suunnitelma on oltava kaikilla niillä tiloilla, jotka ovat tehneet ympäristösitoumuksen. Valtaosalla tiloista Punkalaitumella suunnitelma on jätettävä maaseutuviranomaisille ensi vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
– Suunnitelmassa kartoitetaan maatilan ympäristöhaasteita ja kehittämismahdollisuuksia. Suunnitelma on lohkokohtainen ja siinä arvioidaan muun muassa maaperän fosfori- ja typpiluokkia, Levoniemi kuvaili.
Hänen mukaansa suunnitelma kannattaa tilalla tehdä mieluummin itseä kuin viranomaisia varten. Silloin siitä on suurin hyöty. – Viljavuuskäyrä on Suomessa ollut laskeva ja se olisi saatava nousuun, jotta maatalous voi jatkua ”isältä pojalle”. Paras ilmastoteko maanviljelijälle on tuottaa mahdollisimman suuri sato.
Lisäksi Levoniemi kertoi maatiloille tarjolla olevista Neuvo palveluista. Jokainen maatila voi tukikaudella 2023–2027 käyttää neuvontaan 10 000 euroa.
Kuvien tulkinta työllistää
Huittisten kaupungin maaseutupalveluista mukana tilaisuudessa olivat marraskuussa työnsä aloittava maaseutuasiamies Susanna Kivistö sekä maaseutupäällikkö Heli Varpula. Kaksikko kertoi, että tällä hetkellä maaseutupalveluita työllistävät marraskuussa tulevien maataloustukien maksatukset.
Kesän kuluessa on selvitelty myös viljelijöille lähetettyjen Vipu-mobiilin selvityspyyntöjen myötä tulleita kuvia eri kasvulohkoilta. Kuvilla varmistetaan, että lohkoilla kasvaa ilmoitettuja kasveja tai tukiehtoja on noudatettu.
– Tekoäly tulkitsee näitä kuvia, mutta tähän mennessä se ei ole vielä oppinut tunnistamaan kaikkea mahdollista viljellyltä pellolta. Monelle viljelijälle on lähtenyt selvityspyyntöpyyntö, jos esimerkiksi kasvusto on sääolosuhteiden vuoksi heikkoa, kertoi Heli Varpula.
» Takaisin arkistoon