Viime sunnuntaina vietettiin Punkalaitumen päivää Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla. Juhlapuheen piti elintarviketieteiden tohtori Sulo Roukka, näyttelijä Pekka Heikkinen lausui runoja Eläkeliiton Retroplikat lauloivat.
Museo- ja kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Sillanpää toivotti yleisön tervetulleeksi tuoden esiin kotiseutuylpeyttä. – Uskon, että me punkalaitumelaiset tunnemme kotiseutuylpeyttä, kun täältä lähteneiden henkilöiden saavutuksista kerrotaan medioissa. Vaikka Punkalaitumesta kerrottaisiin kriittisiä tai onnettomuuksiin liittyviä asioita, tuntuu silloinkin hyvältä, kun paikkakunta mainitaan.
Kalevi Sillanpää sanoo, että myös valtakunnanpolitiikan Punkalaitumeen yhdistävät henkilöt koetaan tärkeinä.
Punkalaidun tuntuu hyvältä
Helsingin yliopistosta elintarviketieteiden tohtoriksi valmistunut Sulo Roukka pohti puheessaan punkalaitumelaisuutta ja juurien vaikutusta omaan urakehitykseensä. Hänen väitöskirjansa aiheena oli kemiallisesti aktivoituva tuntoaisti eli kemotunto ja sen yhteys ruokaan liittyvään käyttäytymiseen. – Ruoka onkin meille kaikille tärkeä energialähde, ja koemme sitä kaikilla aisteilla. Samoin koemme myös Punkalaitumen, hyödyntäen kaikkia aistejamme. Voimme esimerkiksi nähdä pelloilla viljaa, maistaa ohrankryynipuuroa täällä museolla tai kuulla torikahvilalla viikon kohokohdat. Lisäksi voimme jokainen pysähtyä ajattelemaan, miltä Punkalaidun tuntuu. Vastaus tähän on yksinkertainen: hyvältä.
Sulo Roukka on varttunut Punkalaitumella sukunsa maatilalla töitä tehden. – Ja täällä maalla kasvaessa sain hyviä eväitä elämään. Oppeja, joita kaupunkilaiset eivät välttämättä pääse kokemaan. Ne opit ovat olleet tärkeitä, sillä opinnoissani korostuu myös ruokaketjun merkitys aina pellosta pöytään. Maanviljelyn lisäksi olen päässyt täällä kokemaan ja kehittämään erilaisia taitoja. Isosetäni Matti ja isäni opettivat minut pienenä takomaan rautaa, josta voi tehdä työkaluja. Tällöin pienen pojan pedagogiset taidot heräsivät, ja neuvoinkin innolla isääni: ”Takomaan rautaa, kun se on kuumaa!”
Sulo Roukka sanoo, että Punkalaidun on antanut hänelle hyvät lähtökohdat elämään. Punkalaitumen avulla hänestä on tullut hän. Musiikin sekä urheilun harrastaminen Punkalaitumen Kunnossa on siivittänyt myöhemmin saavutuksiin elämässä. Akatemiassa yliopistolla hänet on palkittu muun muassa kongresseissa, judossa hän on voittanut SM-mitaleita ja voitto tuli myös kansainvälisen Science-lehden järjestämän ”Dance Your PhD” -tiedeviestintäkilpailussa. Suomalaisen tiedeosaamisen esitteleminen maailmalla jatkuu, sillä parin viikon päästä Roukalla edessä on kongressi Yhdysvalloissa.
Sulo Roukka on mukana kehittämässä uutta kansainvälistä maisteriohjelmaa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. – Maisteriohjelman tavoitteena on edistää muun muassa ruokaviennin osaamista, mikä on osa hallituksen strategisia tavoitteita. Projekti on lähtenyt hyvin käyntiin, ja koen, että tämä osaaminen, mitä olen Punkalaitumella saanut, tulee olemaan hyödyllistä. Tarvitsemme ruokasektorilla Suomessa osaajia, jotka tunnistavat ruokaketjun arvon aina alkutuotannosta lähtien, eli pellosta pöytään. Siksi kiitän Punkalaidunta kaikista opeista ja kokemuksista. Paras stipendi, minkä olen saanut, on se, että olen saanut elää nuoruuteni Punkalaitumella, ihanien ihmisten ympäröimänä, ihanan keskellä, sanoo Sulo Roukka, unohtamatta kehua vanhempiaan.
Koiruus ja muita runoja
Näyttelijä Pekka Heikkinen esitti koiransa Halin kanssa muun muassa koira-aiheisia runoja. Kesän aikana Pekka Heikkinen on ollut esiintymässä runotapahtumissa. Pentinkulman päivillä Urjalassa hän oli ollut mukana matineassa, missä esitettiin runoja viime vuoden aikana julkaistuista kokoelmista. Punkalaitumen päivään Heikkinen oli valinnut Sirkka Turkan, Eeva Kilven ja Eino Leinon tuotantoa. Lauri Viidan Koiruus-runossa Halilla oli päärooli.
Punkalaitumella jonkin aikaa asunut Pekka Heikkinen kertoo tiensä paikkakunnalle kulkeneen sattuman kautta. Ihan vieraaseen pitäjään hän ei sentään asettunut, vaan kunta, ja Yli-Kirra, oli tullut tutuksi televisiosarja Hovimäestä, jossa hänellä oli rooli. – Pekka on solahtanut luontevasti paikalliseen kulttuurielämään sitä rikastuttaen ja uusia ulottuvuuksia tuoden, kiitteli juhlan juontanut Aki Mikkola.
Juhlan aikana Eläkeliiton Retroplikat esiintyivät useamman kerran. Kokoonpanossa lauloivat tällä kertaa Leena Berggren, Aila Suoranta, Tuulikki Ojanmaa ja Sirkka-Liisa Tanski. Plikkoja säesti Vesa Berggren.
Juhla päätettiin yhteisesti Satakuntalaisten lauluun. Sen jälkeen oli mahdollista seurustella ohrankryynipuuroa ja rusinasoppaa syöden.
» Takaisin arkistoon