Punkalaitumen Mieskuoron kevätlaulajaisissa oli lämminhenkinen tunnelma sunnuntaina 27.4., vaikka tarkkasilmäinen saattoi jossain vaiheessa havaita ikkunasta ulkona leijailevat lumihiutaleet. Tarjolla oli monipuolinen kattaus niin iloisia, isänmaallisia kuin koskettaviakin musiikkiesityksiä.
Mieskuoron kevätlaulajaisten tietynlainen ihme on se, että vuodesta toiseen liikuntahalli täyttyy lähes viimeistä paikkaa myöden kuulijoista. Tälläkin kerralla tyhjiä tuoleja oli vähän. Kevätlaulajaiset ovat muodostuneet monelle yhdeksi kevään tärkeistä tapahtumista.
Kuoron taiteellinen johtaja, dir.cant. Jukka Keskitalo kuvaili yleisölle, kuinka kuoro on tehnyt töitä miestyövuosissa laskettuna melkoisen määrä valmistautuessaan konserttiin. Tämä kuului kuoron soinnissa. Huittislainen musiikin monitoimimies osaa johtaa kuoroa ja ottaa kuorosta irti sen, mikä otettavissa on.
Eikä voi laulumiehiä moittia yksilöinäkään. Yksilöt muodostavat yhden kuoron neljästä äänialasta ja kun neljä äänialaa laulaa yhtä aikaa omaa stemmaansa, puhutaan kuorosta. Tästäkin saatiin oiva esimerkki, kun kuoro ”demosi” käytännössä yleisölle yhden laulun ensimmäiset stemmat ja niiden yhteissoinnin.
Konsertissa kuultiin perinteisiä mieskuorolauluja, kuten mieskuoron konsertissa kuuluukin. Itämaille, Metsän kukka ja Gute Nacht olivat varmoja suorituksia, samoin veteraanipäivän kunniaksi esitetty Veteraanin iltahuuto. Jos Sibeliuksen Isänmaalle konsertin alussa vähän oli etsimistä, kuoro selvisi lopusta niin sanotusta perussetistä hyvin.
Väliajan jälkeiset tangot olivatkin sitten melkeinpä upeita. Keskitalon tekemät, äkkiseltään kuunneltuna jopa haastavat, sovitukset kuoro selvitti hienosti. Etenkin Itämaista rakkautta oli veto, jota joutui hetken ällistelemään ennen kuin tajusi ryhtyä taputtamaan.
Kuten tapana on, konsertin lopussa kuultiin isänmaallisia lauluja. Ukrainan sodan myötä julkisuuteen noussut Itkevän sydämen maa oli kuoron ja solisti Petri Kiiskin kantaesityksenä tietysti koskettava ja siihen toi hienon lisän kuoron uudempaa jäsenkaartia edustavan Janne Aron klarinetti alku- ja välisoitoissa, mutta entäs Sibeliuksen Finlandia? Se kajahti ehkä komeammin kuin moniin vuosiin. Orjuus karkoitettiin pois suorastaan uhkaavalla äänellä.
Kuoron solistina muutamassa kappaleessa oli Petri Kiiski, joka esitti myös neljä tangoa takuuvarmasti konsertissa. Vierailevina solisteina olivat paikalliset nuoret. Elli Harjuniemi pisteli polkkaa vikkelin sormin ja Eevi Nissilä tunnelmoi huilullaan kauniisti erityisesti kaikille tutun Nocturnon. Kuoroa säesti haitarillaan Timo Männistö, joka on tuttu mies kevätlaulajaisten kävijöille.
Tunnelmaa liikuntahallissa piti yllä myös juontajana toiminut Leena Nikkanen. Hänen juontonsa ovat rauhallisia mutta myös oivaltavia ja tilanteeseen tarttuvia.
» Takaisin arkistoon