Monet iäkkäämmät ihmiset muistavat hyvin, kun he lapsina harvensivat kotitiloillaan sokerijuurikasmaita. Korjuun jälkeen naatit syötettiin lehmille ja juurikkaat lähtivät Säkylään sokeritehtaalle. Punkalaitumen Sanomat selvitti, millaista on ”juurtin” viljely nykypäivänä.
Sunnuntaina sokerijuurikkaan korjuu oli käynnissä Ala-Viikarin tilan pelloilta Kostilantien varressa. Pellolla jyristeli uusikaupunkilaisen Kone-Vakka Oy:n Holmer Terra -korjuukone Janne Suomisen ohjaamana.
Artturi Ala-Viikari kertoo, että tilalla on sokerijuurikkaan viljelystä kokemusta kolmelta satokaudelta. – Syksyllä 2024 korjattiin ensimmäinen sato ja kun kokemukset olivat hyviä, on viljelyä jatkettu.
Kimmokkeen sokerijuurikkaan viljelyyn Artturi kertoo saaneensa opiskellessaan Mustialassa agrologiksi. – Mustialassa oli opiskelukavereita useampia juurikkaanviljelijöitä, jotka kertoivat kokemuksistaan. Opiskeluun kuului myös erilaisten kannattavuuslaskelmien tekeminen. Tietysti isänkin kanssa asiasta puhuttiin.
– Merkittävin syy on tietysti kannattavuus. Sokerijuurikkaan hehtaarikate on lähemmäs tuhat euroa. Viljanviljelyssä se on paljon lähempänä nollaa.
Toinen syy on Artturin mukaan se, että sokerijuurikkaalla on hyvä esikasviarvo. – Peltoon murskatuista naateista vapautuu typpeä keskimäärin noin 20–50 kiloa hehtaarille, mutta enimmillään jopa 70 kiloa. Viljelykierrossa kasvi katkaisee viljan tautipainetta.
– Keväällä kylvimme kevätvehnää pellolle, jolla edellisvuonna oli sokerijuurikasta. Vehnän sato oli hyvä ja valkuainen melkein 15. Pidän tätä sokerijuurikkaan ansiona.
Tänä keväänä Ala-Viikarin pelloille kylvettiin sokerijuurikasta 12,5 hehtaarin alalle. – Kun kasvia ei ole aiemmin ollut pellolla, on maa neitseellistä sokerijuurikkaan kannalta ja se viihtyy hyvin. Taimettuminen onnistui tasaisesti ja vuosi oli kaikin puolin viljelijän puolella.
Suomessa sokerijuurikkaan keskisato on noin 40 tonnia hehtaarilta. Ala-Viikarin pelloilta korjattiin satoa peräti 65 tonnia. – Tarkoitus on jatkaa ensi vuonna. Tällä hetkellä hintaneuvottelut ovat kuitenkin vielä kesken ja viljelysopimukset tehdään vasta näiden neuvottelujen jälkeen, kertoo Artturi Ala-Viikari.
Katteen eteen tehtävä työtä
Sokerijuurikas vaatii viljelijältä enemmän vaivannäköä, kuin viljalajikkeet. Myös pellon on oltava kunnossa.
– Maanäytteiden avulla katsotaan, mille lohkoille sokerijuurikas kylvetään. Maan ph:n on oltava korkea ja pellon vesitalouden ja ylläpitokalkituksen kunnossa. Erityisesti tuholaisten torjunnasta on huolehdittava, vaikka siemen on Buteo+Force -peitattua. Tuholaistorjunnan lisäksi kasvukaudella lehdille ruiskutettiin mangaania ja booria, Artturi Ala-Viikari kertoo.
Hän myöntää, että sokerijuurikas on viljoja työläämpi viljeltävä. – Mutta on se homma mikä hyvänsä, joutuu katteen eteen tekemään töitä.
Ala-Viikarin tila ei ole ainoa läntisessä Suomessa, jossa sokerijuurikkaan viljely on otettu osaksi viljelykiertoa. – Viljelyhalukkuus on lisääntynyt selvästi.
Jokaiselle pellolle sokerijuurikasta ei kuitenkaan voi hetken mielijohteesta kylvää. Sokerijuurikkaat ostaa Sucros Oy, jolla on juurikassokeritehdas Säkylässä. Artturi Ala-Viikari on yksi Sucroksen sopimusviljelijöistä.
– Sucros asettaa tietyn kiintiön, jonka mukaan sopimusviljelijöitä otetaan. Onneksi viljelijät, jotka viime vuonna ovat viljelleet, saavat jatkaa samalla viljelypinta-alalla, sanoo Artturi Ala-Viikari.
”Iso tietokone”
Kone-Vakka Oy korjaa vuosittain sokerijuurikasta noin 1 500 hehtaarilta Sucroksen sopimusviljelijöiden pelloilta läntisessä Suomessa. Sunnuntaina Holmer Terra DOS T4-40 -korjuukonetta kuljettanut Janne Suominen otti myös toimittajan koneen kyytiin.
Suomisen esittelyn perusteella käy selville, että korjuukone on kuin valtava, liikkuva tietokone. Tietokone ja GPS huolehtivat siitä, että kone kulkee pellolla oikeaa reittiä ja että kaikki juurikkaat nousevat maasta. – Minun ei tarvitse käsiäni pitää ratissa, Suominen naurahtaa ja esittelee, mitä kaikkea tietokoneen ruudulta voi seurata tai säätää.
– Ensin sokerijuurikkaan naatti leikataan, sen jälkeen tulevat listimet, jotka leikkaavat naatin kannan pois. Tämän jälkeen tulevat nostovantaat ja puhdistuslaitteisto. Siitä sokerijuurikas siirtyy kuljettumia pitkin säiliöön.
Sokerijuurikkaan korjuuaika ajoittuu kahteen syyskuukauteen. – Alkuun on kiire, kun tehdas aukeaa syyskuun loppupuolella. Tällä hetkellä meillä on vajaa kolmannes jäljellä nostettavasta alasta.
– Tämä korjuukoneen ajaminen on mukavaa hommaa. Tänä syksynä korjuukelitkin ovat olleet aika mukavat, Suominen tuumii.
» Takaisin arkistoon