Keskiviikkona 22. tammikuuta pidettiin Sastamalassa tilaisuus Sastamalan, Punkalaitumen ja Urjalan karjatilallisille ilta suurpetoasioista. Tilaisuus kiinnosti muun muassa lampureita ja naudankasvattajia.
Illan alustajina olivat Riistakeskuksen Satakunnan toimialueen riistapäällikkö Antti Impola, Suomen riistakeskuksen SusiLIFE-hankkeen suunnittelija Mikko Jokinen, Sastamalan maaseutusihteeri Perttu Nääppä sekä alueen kuntien suurpetoasioita koordinoimaan perustetun Taikayöntien reviiriyhteistyöryhmän puheenjohtaja ja Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Janne Uusi-Kämppä. Tilaisuuden järjesti Sastamalan riistanhoitoyhdistys ja sen puheenjohtaja Pekka Lahdenperä juonsi tilaisuuden. Mukana oli myös edustajia kolmen kunnan riistanhoitoyhdistyksistä, MTK:n yhdistyksistä sekä suurpetoyhdyshenkilöitä.
Antti Impola kertoi alueen tämän hetkisestä susikannasta. – Tällä hetkellä Satakunnan alueella on viisi reviiriä: Rekikosken, Punkalaitumen, Humppilan Sääksjärven ja Köyliön reviirit. Tämän vuoden susihavainnot osoittavat susien määrän lisääntyneen. Lisäksi alueella liikkuu yksittäisiä, vaeltavia susia. Punkalaitumelta on tullut paljon havaintoja, noin puolitoistakertainen määrä vuoden takaiseen verrattuna.
Impola sanoo, että se, että täällä on tehty paljon havaintoja asutuksen läheisyydestä, johtuu luonnollisesti siitä, että täällä on paljon asutusta. Sudet ajautuvat väistämättä asutuksen tuntumaan liikkuessaan.
– Ihmisen ja suden kohtaamisia tapahtuu väistämättä ja tarvetta rinnakkaiselon rakentamiseen alueella on, totesi Impola.
Varsinaisia susivahinkoja on alueella viime aikoina sattunut kaksi: susi on tappanut naudan vuonna 2023 Urjalassa ja vuonna 2024 Sastamalassa.
Petoaitoja tiloille
Suomen riistakeskuksen SusiLIFE-hankkeen kautta on rakennettu alueella petoaitoja petovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Mikko Jokinen kertoi lammas-, nauta- ja mehiläistiloille rakennettavista aidoista sekä muista petokarkottimista sekä valvontalaitteista ja näytti näistä esittelyvideoita. Karjatilalliset saavatkin kattavan tietopaketin mahdollisuuksista karjansa suojaamiseen.
Jo aitoja rakentaneet karjatilalliset kertoivat kokemuksiaan ja aitoja suunnittelevilla oli lukuisia kysymyksiä. Keskustelussa tuli esiin muun muassa se, että miten sovittaa yhteen eläinten laiduntamisvaatimukset, eläinmäärät ja laidunkoot, joille petoaidat riittävät. Haasteita, joihin karjatilallinen joutuu vastaamaan, on useita.
Ilmoittaminen tärkeää
Reviiriyhteistyöryhmän toimintaa esitellyt Janne Uusi-Kämppä korosti susihavainnoista ilmoittamisen tärkeyttä. – Koulukyydit ovat susihavaintoalueilla iso ongelma, sillä kunnilla ei ole rahaa niiden järjestämiseen. Olemme tekemässä työryhmässä yhtenäistä ohjeistusta koulukyytien järjestämiseksi. Siksi on tärkeää, että jokainen havainto ilmoitetaan matalalla kynnyksellä petoyhdyshenkilölle. Kunnat kysyvät havaintomääriä riistanhoitoyhdistyksiltä tehdessään päätöksiä. Todelliset havaintomäärät saadaan kentältä, ei Luken arvioista, sanoi Janne Uusi-Kämppä.
Illan aikana keskustelussa kyseenalaistettiin Luonnonvarakeskuksen arvioita susien määrästä. Niitä pidetään liian pieninä. Vilkasta keskustelua käytiin myös oikeudesta suojella omaa omaisuutta suurpetoja vastaan sekä keinoista palauttaa suurpetojen ihmisarkuus takaisin.
Janne Uusi-Kämppä oli tyytyväinen illan antiin ja keskusteluihin. – Olen keskustellut mukana olleiden kanssa ja he ovat olleet tyytyväisiä iltaan. Myös tarve tavallisille kuntalaisille, siis muille kuin karjatilallisille tai metsästäjille, järjestettävästä tilaisuudesta on tullut esille. Sellaisten pitäminen onkin pohdinnassa. Myös kouluilla voisimme järjestää nuorille suunnattuja tilaisuuksia, sano Janne Uusi-Kämppä.
» Takaisin arkistoon