Viljanviljelyn tuottavuuden parantamista pohditaan monella maatilalla. Yhtenä vaihtoehtona pellon kasvukunnon parantamiseen ovat välikasvit, joiden käyttöä osana viljelykiertoa esiteltiin Levoniemen tilalla Pentinmaassa viime lauantaina.
Välikasvipeltopäivän järjesti tilallaan Eero Levoniemi, joka on perehtynyt viime vuosina välikasvien käyttöön. Viime syksynä hänet palkittiin Tuottajalle kiitos -stipendillä välikasvikokeiluiden ansiosta.
Välikasvipeltopäivänä Levoniemi esitteli kiinnostuneille tilalla käytettäviä välikasveja. – Tällä hetkellä kylvettynä on yhdeksän peltokoetta vajaan 20 hehtaarin alalla. Koeruudut ovat kahden hehtaarin kokoisia, Eero Levoniemi kertoo.
Koeruuduilta löytyy muun muassa härkäpapua, tattaria, välikasviseosta sekä muokkaus- ja öljyretikkaa kylvettynä pelkästään tai erilaisina yhdistelminä. Näitä Levoniemi esitteli peltokierroksella, johon osallistui nelisenkymmentä vierasta
Välikasvien käytön osalta Levoniemi kertoo saavansa tuloksia ensi syksynä. – Nyt pelloille on kylvetty erilaisia välikasveja ja ne muokataan keväällä maahan, johon kylvän kauraa. Syksyllä voidaan sitten punnita, millainen sato kultakin koeruudulta saadaan.
– Välikasvit kiinnostavat viljelijöitä, mutta kyllä tässä vielä töitä saa tehdä ennen kuin ilosanoma on viety pelloille asti, Levoniemi tuumii.
Hän saanut Ely-keskukselta neuvojatunnuksen ja on valmis antamaan kiinnostuneille tiloilla neuvoja välikasvien käyttöön. – Käytännössä neuvontakäynnillä pohditaan, mitä voitaisiin tehdä peltojen kasvukunnon parantamiseksi ja sitä kautta satotason nostamiseksi.
Yhteistyökumppaneina paikalla välikasvipeltopäivässä olivat Peltosiemen Peräniityn Tila, Agrimaa ja ProAgria Länsi-Suomi.
Tapahtumaan lauantain aikana osallistui toista sataa ihmistä. Heille tarjottiin myös Metsärannan varraspossua ja kahvia.
Kasvukunnosta huolehtiminen on ylisukupolvinen prosessi
Pro Agria Länsi-Suomesta välikasvipeltopäivässä paikalla olivat asiakkuuspäällikkö Mari Koskela ja kasviasiantuntija Pekka Laurila. Hekin korostivat peltojen kasvukunnosta huolehtimisen tärkeyttä.
– Kaikki kyllä puhuvat kasvukunnosta, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, mitä se tarkoittaa minun tilallani tai sen tietyllä lohkolla? Aihe on äärimmäisen laaja, eivätkä samat ratkaisut toimi kaikilla tiloilla. Laji ei ole siis helppo, mutta todella mielenkiintoinen se on, sanoo Mari Koskela.
Siitä Koskela ja Laurila ovat varmoja, että peltojen kasvukunto tulee olemaan tulevaisuudessa entistä tärkeämmässä roolissa. – Kasvukunto on puskuri ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan. Kun kasvinsuojeluaineiden käyttöä rajoitetaan, voidaan siihenkin vastata pellon kasvukunnosta huolehtimalla.
– Tällä hetkellä tukipolitiikka pyrkii kannustamaan myös asiassa, mutta se tarjoaa vain raamin. Agronomisesti ajateltuna tukipolitiikan vaikutus on kuitenkin pieni, koska siitä on vielä pitkä matka asioiden viemiseen käytäntöön.
Yksi ratkaisu peltojen kasvukunnosta huolehtimiseen on kevätviljojen monokulttuurin rikkominen. Käytännössä se tarkoittaa viljelykierron monipuolistamista. – Tällä vaikuttaisi peltojen tauti-, rikkakasvi- ja tuholaispaineeseen sekä parantaisi maaperän eliöstöä.
Yhtenä keinona ovat myös välikasvit, joita Levoniemen tilalla esiteltiin.
– Tietoisuus lisääntyy kyllä koko ajan. Käytännön repertuaari kasvukunnon parantamiseksi on kuitenkin laaja ja vielä vähän vieras käytännön tasolla. Kasvukunnon parantaminen vaatii pitkäjänteisen strategian, jossa ei ole maalia. Se on jatkuva ja ylisukupolvinen prosessi, korostavat Mari Koskela ja Pekka Laurila.
» Takaisin arkistoon