Punkalaitumen kunnantalon valtuustosalissa oli tarjolla tietoa jäte- ja hulevesistä sekä Kokemäenjoen vesistön tilasta viime viikon keskiviikkona. Ajankohtaistilaisuuden järjesti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY Yhdistys).
KVVY Yhdistyksellä on meneillään Hule- ja jätevesien haitta-aineet hallintaan tiedottamalla -hanke. Hankkeen tavoitteena on viestiä kuluttajille, kotitalouksille sekä alueen kunnille hule- ja jätevesien sisältämistä haitta-aineista ja opastaa, kuinka niiden aiheuttamaa kuormitusta vesistöihin voidaan vähentää.
Sade- ja sulamisvesistä muodostuvat hulevedet kulkeutuvat pitkälti puhdistamattomina vesistöihin, ja toisaalta ne aiheuttavat ongelmia myös päätyessään ns. vuotovesinä jätevesiviemäriin.
Punkalaitumen kunnan puolesta vesihuoltoillassa puheenvuoron käytti työpäällikkö Marko Juurikivi. Hän selvitteli kunnan viemäriverkon tilaa. Kunnalla on jätevesiverkkoa yhteensä 34 kilometriä. Hulevesiverkkoa on 9,4 kilometriä. Jätevesiverkkoon on liittynyt 410 taloutta.
Juurikivi toi esille sen, että kunnan viemäriverkkoon pääsee melko runsaasti vuotovesiä. Asiaa on tutkittu joitain vuosia sitten. – Pahimmilla alueilla vuotovesien määrä on jopa 99 % kaikesta verkoston virtauksesta. Vuosittain kunnassa on käytetty 30 000 euroa viemäriverkon korjauksiin.
Vuotovesiä viemäriin aiheuttavat sateet, vialliset viemäriputket ja putkiliitokset, vuotavat kaivot ja väärin tehdyt liitynnät. – Joskus oli tapa, että sadevesiä jopa ohjattiin viemäriverkkoon.
Juurikivi esitteli myös Suomen ympäristökeskuksen tulvariskialueiden karttaa. Punkalaidun löytyy kartalta ja sitä voi tutkia osoitteessa www.vesi.fi. – Kunnassa ollaan aloittamassa selvitys, miten meillä varaudutaan mahdollisiin tulvatilanteisiin. Samassa selvityksessä on mukana myös Huittisten kaupunki ja sitä tehdään yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa.
Haitta-aineiden laaja kirjo
Hule- ja jätevesiin kulkeutuvista haitta-aineista kertomassa olivat KVVY Yhdistyksen kehityspäällikkö Hanna Arola ja hankeassistentti Hanna Määttänen. Kaksikon esityksestä kävi ilmi, että hule- ja jätevesiin päätyvien haitta-aineiden kirjo on laaja.
Niiden mukana puhdistamolle kulkeutuu muun muassa typpiyhdisteitä, fosforia, kiintoainetta, kloridia, alumiinia, koliformisia bakteereita, PAH-yhdisteitä, öljyä ja mikromuoveja.
– Hulevesien haitta-aineiden lähteinä ovat ilmastolaskeumat, liikenne, eroosio, lannoitus, teollisuus ja viemärivuodot. Myös maankäyttömuoto vaikuttaa.
Erityisesti paikalla ollutta yleisöä kiinnosti mikromuovi. Se todettiin merkittäväksi ongelmaksi, jota ei pystytä poistamaan kierrosta edes jätevedenpuhdistamoilla. Toinen esiin noussut haitta-aine olivat lääkkeet.
Huittisten puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Anna Halinen totesi, että puhdistamolla seurataan myös jäteveden lääke- ja huumausainejäämiä. – Huumausainejäämien osalta olemme nyt mukana tutkimuksessa toista kertaa. Tutkimus järjestetään joka toinen vuosi. Ensimmäisellä kerralla jätevedestä löytyi huumausaineista eniten Alfa-PVP:tä eli peukkua.
Mikä kuormittaa Loimijokea?
Loimijoen vesistön tilaa esitteli Hanna Arola. Punkalaitumenjoki laskee Loimijokeen Huittisissa, joten se kuuluu Tammelan Pyhäjärvestä alkunsa saavan Kokemäenjoen suurimman sivuhaaran vesistöön.
Arola kuvaili Loimijoen ekologisen kuormituksen olevan melkoinen cocktail ja ihmisen toiminnan kuormittavan vesistöä merkittävästi. Tämän voi nähdä siitä, että aivan joen latvoilla vesistön tila on jopa erinomainen, mutta alajuoksulle tultaessa se heikkenee. Punkalaitumenjoen ekologinen tila on tällä hetkellä välttävä.
Hanna Arolan mukaan ei ole yllätys, että Loimijoen suurin kuormittaja on peltoviljely. 76 % fosforikuormasta ja 67 % typpikuormasta aiheutuu siitä. Yhdessä luonnonhuuhtouman kanssa peltoviljely aiheuttaa noin 90 % kuormituksesta.
Verrattuna tilanteeseen 1970–1980-luvuilla joen kuormitusta on kuitenkin saatu vähennettyä erityisesti teollisuuden osalta. Myös 2010-luvun puhdistamouudistukset näkyvät typpikuormituksen vähenemisenä.
Vesihuoltoillassa oli mukana kysymyksiin vastaamassa myös ympäristötarkastaja Heidi Leppinen Sastamalasta.
Yleisöllä olikin runsaasti kysymyksiä.
» Takaisin arkistoon